Viimeisellä kurssikerralla tehtiin omavalintainen kartta. Halusin tehdä kartan kahdella muuttujalla sekä niin, ettei tarvitse läntätä diagrammia kartan päälle, koska se näyttää mielestäni huonolta. Päädyin lataamaan tiedot korkeakoulututkinnoista ja lukiosta Suomessa. Tiedot sain tilastokeskukselta, jotka latasin Paituli-palvelun kautta.
Korkeakoulutuksinnot luokittelin tasavälein, koska koin sen selkeimmäksi tavaksi esittää tutkintojen tehneiden prosentteja. Lukioiden pistetiedot, eivät aivan täsmänneet kuntarajoja ja pari lukiota sijaitsee meressä. Tiedot ovat samalta palveluntarjoajalta, mutta silti pari pistettä menee mereen, mikä on vähän kurjaa. Sain nämä kuitenkin valittua erikseen lukiollisiksi kunniksi. Ahvenanmaan lukio rajautuu ehkä vähän hölmösti vain Maarianhaminan kuntajakoon, joten Ahvenanmaan väritys näyttää sieltä, ettei siellä olisi lukiota.
Minua kiinnosti, että onko lukiottomissa suurempi vähemmän korkeakoulututkintoja. 85:stä lukiottomasta kunnasta 47 on luokassa 11,1-20,0% eli matalimmassa luokassa. Kaikkien lukiottomien kuntien koulutusaste jää alle 35 prosentin. Kartta ilmoittaa Suomen kuntaluvuksi 311, kun Ahvenamaankin aluejako on laskettu tähän mukaan. Näistä 311 kunnasta korkeakoulututkintoja alle 20% on 128:ssa kunnassa. Suhteessa lukiottomissa kunnissa on vähemmän kokreakoulutukintoja kuin koko maassa, mutta ero ei ole suuri. Lukion sijainnilla omassa kunnassa ei näyttäisi olevan vaikutusta korkeakoulutukinnon suorittamiseen tämän kartan tutkiskelun pohjalta.
Ainoa kunta, jossa korkeakoulututkintoja on yli 50% asukkaista on Kauniainen. Luokassa 40-50% on kolme Espoo, Helsinki ja Pirkkala.
Muiden blogeja selatessa törmäsin Miina Suutarin blogiin ja hänen lähdemateriaalisivustoonsa. Ja rupesi harmittamaan, etten ollut itse löytänyt tätä sivustoa, koska sen data kiinnosti paljon itseäni, varsinkin virukset (tallensin kuitenkin sivuston kirjanmerkkeihin tulevaisuutta varten). Pidin muutenkin Suutarin esittämästä ruudukosta lehtopöllöhavaintojen osalta ja eri lepakkolajien havaintojen esittämisestä erivärisinä pisteinä.
Viimeisen kurssikerran jälkeen tuntuu siltä, että jotain on tullut opittua ensimmäiseen kertaan verrattuna. Ongelmanratkaisuun datan kanssa itsekseni tuskin kykenen. Mutta valmiilla datalla jonkinlaisia karttoja saan varmasti aikaiseksi. Kurssi meni nopeasti ja turhautumisen ja raivon tunteita oli yllättävän vähän, varsinkin kun oma it-osaamiseni ei ole kovin vahvalla pohjalla. Pihla Haapalo toteaa blogissaan ” Kurssista jäljelle jäänyttä selviytymisen ja onnistumisen tunnetta haluan säilyttää ja vaalia ensi syksyyn asti, jolloin pääsemme taas sukeltamaan geoinformatiikan ihmeelliseen maailmaan!” ja olen itsekin samoissa tunnelmissa. Parhaina muistoina on mielessä, kun jotain oivalsi ja ensimmäiset itsenäistehtävät sai ratkottua onnistuneesti (?) kurssitovereiden avustuksella.
Lähteet:
M. Suutari, Kerta 7 – ekologiaa! Mutta kartalla, luettu 27.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/smiina/
P. Haapalo, Onnellisuus, konfliktit ja viimeiset hetket, luettu 27.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Data karttoihin: https://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu