Suurimman osan kurssikerrasta harjoittelimme tietojen yhdistämistä. Toiminnot olivat itselle täysin uusia, mutta logiikka iiden taustalla tuntui itselle järkevältä. Loimme kartan Afrikasta, jossa näkyy öljykentät, konfliktit ja timanttikaivokset.
Aluksi QGIS ohjelmassa Afrikan kartan tietoja piti yhdistellä, koska tietokannassa oli yli 760 tiedostoa ja Afrikassa on valitoita 54. Useasta valtiosta oli useita tiedostoja, jotka yhdistettiin merge feature attributes – ja dissolve-työkaluilla. Lopuksi kutakin valtiota kohtaan oli yksi tiedosto. Seuraavaksi piti tehdä datan lisäys. Ensin dataa katsottiin Excel tiedostona, tarkastettiin, että kaikkien valtioiden nimet olivat kirjoitettu samoin kuin QGIS:ssä olevien valtioiden nimet, nimien avulla ohjelman olisi tarkoitus yhdistää tiedot ja valtiot. Data tallennettiin .csv-tiedostoksi, jotta QGIS voisi sen tunnistaa ja lukea.
Tietokannat yhdistettiinn join-toiminnolla, tiedostojen yhteinäiseksi tekijäksi laitettiin maan nimi. Konfliktit valtioittain muutettiin siten, ettei jokainen yksittäinen konflikti ollut omanaan vaan per vuosi, tähän käytettiin count points in polygon toimintoa toolboxista. Öljykenttien lisäys tehtiin join attributes by location toiminolla. Lopputuloksena oli Afrikan kartta, jossa näkyi timanttikaivokset ja konfliktit pisteinä ja öljyentät alueina.
Sitten alkoi haastava osuus eli itsenäinen osuus. Piti tehdä kartta Suomen tulva-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti diagrammina karttaa.
Aluksi osa tiedoista oli QGIS:iin sopivassa tiedostomuodossa ja järvisyysprosentti excel-taulukossa. Kaksi tiedostoa piti yhdistää, jotta tulvaindeksin saisi laskettua. Aluksi yritin laskea tulvaindeksiä QGIS:ssä, mutta sain osalle paikkakunnista tulokseksi “null” ja mietin, että eihän tämä ole mahdollista. Kolmen yrityksen jälkeen opettaja kertoi yleisesti, etteivät kaikki koneet ole välttämättä tuoneet tiedostoa automaattisesti oikein ohjelmaan. Neljännen yrityksen jälkeen ja tiedoston lisäysasetuksia muuttamalla sain vihdoinkin tämän laskun onnistumaan. Sitten oli taas vuorossa excel-tiedostojen nimien tarkastus ja tallennus .csv-muotoon ja lisäys QGISiin. Lopuksi vielä järvisyydestä tein pylväsdiagrammin kartan päälle, lopputulos on ihan pyllystä. Kartta kuvaa erialueiden tulvariskiäpunaisella jajärvisyysprosenttiadiagrammina. Punaisella oleva tulvaindeksi kertoo kuinka suuri on vuoden suurin tulva suhteessa normaaliin vesimäärään verrattuna. Järvisyys näyttäisi olevan suurinta alueilla, joissa tulvaindeksi on pieni. Tästä voisi päätellä, että suuret vesimassat tasoittavat tulvia. Toinen vaihtoehto on, että jokien vesimassa on suurinta joen alajuoksulla eli lähellä merta. Jolloin joen virtaamaan vesimassan suuruus on suurempi kuin joen yläjuoksulla tulvariski näillä alueilla kasvaa.
Mielestäni kaikki kartat, joihin on päälle liimattu diagrammeja näyttävät rumilta ja tässä varsinkin ne peittävät tulvaindeksin alueita ja menevät keskenään päällekäin. Ehkä tämä on jonkun mielestä informatiivinen, mutta omasta mielestäni vain suttuisa ja hämmentävä. Jos johonkin oikeaan julkaisuun pitäisi nämä tiedot laittaa tekisin kaksi eri karttaa. Yritin säätää diagrammeja läpinäkyvimmiksi, jotta olisivat vähemmän pyllyisiä, mutta ei se pahemmin asiaa auttanut. Pihla Haapalo on mielestäni ratkaissut pylväsdiagrammien ruman ulkonäön hienosti käyttämällä erikokoisia palloja. Hänen karttansa luettavuus on huomattavasti parempi kuin oman. Kartan värien valinta tuntui minustakin hasstavalta kuten Annika Luoma blogissaan toteaa ja päädyin samoihin värivalintoihin samoista syistä.
Lähteet:
P. Haapalo – Timanttikaivoksia ja tulvaindeksejä, luettu 30.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
A. Luoma -Kurssikerta 3: Tietokantoihin syventymistä & valuma-alueisiin tutustumista, luettu 30.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/luomanni/
