Kurssikerta 2 – projektioiden vertailua

Toinen kurssikerta osoittautui itselle jo huomattavasti haastavammaksi kuin ensimmäinen tunti. Lyhyt pinna teknisten laitteiden kanssa ei auta yhtään QGIS:n käytössä. Hermostuessani vain klikkailen kaikkea, enkä lue mitä varoituksia tai kysymyksia ohjelma antaa. Lopputuloksena on ohjelma jumissa ja minä kujalla.

Aluksi kokeilimme erilaisia valinta työkaluja ja niiden toimivuutta. Sitten ladattiin Suomen kartta ohjelmaan ja haettiin siihen tietoa rajapinnan avulla WFS-palvelulla. WFS eli web feature service, nimensä mukaan lataa tiedot internetistä url-osoitteen avulla. Koneeni yhdistyi tietoihin, onneksi. Tarkoituksena olisi tehdä kartta, jossa esiintyisi eri projektioiden aiheuttama pinta-ala vääristymä kunnittain. Rajapinnalta tulevat pinta-ala tiedot muutettiin neliökilometreiksi laskin toiminnon avulla ja sitten projektio muutettiin sphere_mercatoriksi eli projektion kartta ikäänkuin kääntyy putkeksi vaakatasossa, jolloin napa-alueiden pinta-ala kasvaa. Ensin käytetty TM35FIN-projektio ei levittänyt napa-alueita. Samat laskutoimitukset tehtiin tällekin projektiolle ja lopuksi laskettiin pinta-alojen erotus jota verrattiin vääristymään ja muutettiin se prosenteiksi. Lopuksi tuloksena oli teemakartta, joka näyttää vääristymän koon prosentteina. Ja kuten olettaa saattoi, mitä pohjoisemmaksi mennään sitä suurempi on pinta-alan vääristymä.

Kuvaan olisi voinut tietysti voinut muokata tietoalueeseen oikean otiskon, eli pinta-alueiden vääristymän erotus prosentteina TM35 ja mercator projektioissa. Luokkia olisi voinut myös hieman säätää, mielstäni ensimmäinen luokka on vähän turha, koska siinä on vain 1 prosentin muutos, joten sen informaatio arvo ei ole mielstäni kovin suuri. Yhtä hyvin luokkia olisi voinut olla vain neljä. Tulosten esittäminen järkevässä mittakaavassa on asia, johon minun on ehkä keskityttävä vähän enemmän. Valitettavasti keskittyminen tuppaa loppumaan, kun hermo menee tietokoneeseen.

Yritin vielä tehdä lopputunnista Suomen natura-alueista vastaavanlaista karttaa. Mutta en saanut laskettua  projektion pinta-aloja oikein, vain mercatorin, joten luovutin, kun hermoni ei enää kestänyt vääntämistä ohjelmalla.

Työn lopputulos oli todella valaiseva projektio virheestä. Mercatorin aiheuttama vääristymä kohti napa-alueita on ollut tiedossani, mutten ollut ajatellut sen olevan näin valtava.

Itselle kävin vähän samoin kuin Siiri Nymanille, toisen tehtävän ohjeistus meni ohi ja matikka tuotti liikaa pään vaivaa, onneksi vieruskaverini ei panikoinut tai hätäillyt ja sain ensimäisen kartan tehtyä. Lopuksi kun kysyin opettajalta, että mitä sitä nyt kotona pitikään tehdä, sain vastaukseksi, että riittää kun on yksi onnistunut kartta kuva. Ehkä joku päivä innostun ja koitan tehdä natura-alueista uuden karttakuva.

Lopuksi on pakko lainata Janina Vikmania “Gis-hädässä auttaisikin suuresti, mikäli Moodleen saisi jonkinlaiset “step by step” – ohjeet tehtävien tekoon, joista voisi katsoa apua tarvittaessa.” Itse todellakin tarvitsisin ohjeet tai videon hätäapuna QGIS:n käyttöön.

lähteet:

S. Nyman, Toinen kurssikerta, lainattu 25.1.2020

https://blogs.helsinki.fi/nymsiiri/

J. Vikman, Palvelinosoitteita ja projektioita, lainattu 25.1.2020

https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/