Monthly Archives: August 2016

Kuka kesytti koiran?

Koira on ensimmäinen ihmiskunnan kesyttämä eläinlaji. Koira kesytettiin sudesta, mutta kukaan ei tiedä varmasti, missä ja milloin. Kesäkuussa tiedelehti Sciencessa ilmestyneessä tutkimuksessa arvellaan muinais-DNA:n analyysien perusteella, että koira on itse asiassa kesytetty vähintään kahteen otteeseen. Tutkimusta johtanut Greger Larson esitelmöi aiheesta Helsingissä maanantaina 29.8.

Näkemykset koiran kesyyntymisen alkuperäisestä tapahtumispaikasta vaihtelevat: eri koulukunnat kannattavat omien tutkimustensa perusteella Eurooppaa, Lähi-itää, Keski-Aasiaa ja Itä-Aasiaa. Näiden näkemysten tukena on käytetty sekä arkeologista että geneettistä aineistoa. Arkeologisten luulöytöjen perusteella on kuitenkin usein vaikea sanoa, milloin kyse on ollut varhaisista koirista ja milloin susista, eikä aineisto ole välttämättä myöskään maantieteellisesti ja ajallisesti kattava. Nykykoirien geneettiset vertailut eivät nekään ole tuoneet asiaan lopullista selvyyttä muun muassa siksi, että kesytyksen pohjana olleen susipopulaation geenejä ei tunneta. Aivan uusimmat tutkimukset ovat pyrkineet yhdistämään arkeologisen ja geneettisen lähestymistavan tarkastelemalla muinaiskoirien ja -susien perimää.

Lue lisää

Aurora in memoriam

Kuulin että Aurora-tietokanta suljetaan elokuun lopussa, koska opetus- ja kulttuuriministeriö lakkaa rahoittamasta sitä.

Aurora_pvm_crop(Aurora-tietokanta on, tai siis on ollut, verkkopalvelu josta voi kätevästi etsiä haettavana olevia tieteen, taiteen ja kulttuurin apurahoja aloittain. Johtuen Suomen tiederahoituksen tasosta suhteessa vuosittaisiin väitösmääriin olen tähänastisella postdoc-urallani lukeutunut palvelun ahkeriin käyttäjiin…)

Lue lisää

Myyttejä suomalaisten geeneistä, osa 1: Hollantilaiset, nuo geneettiset naapurimme?

Suomalaiset ovat ilmeisen innostuneita tietämään geeneistään ja niiden alkuperästä. Joskus geenitutkimusten tuloksista liikkuu kuitenkin suuren yleisön keskuudessa varsin mielenkiintoisia käsityksiä. Päätin poimia niistä blogimerkinnöissäni käsiteltäviksi muutaman, joihin törmää melko usein esim. yleisöluentotilaisuuksissa tai erilaisilla keskustelupalstoilla. (Tämä valikointi ei tietenkään tarkoita, että kaikki muu mitä suomalaisten geeneistä sanotaan olisi automaattisesti totta…)

Myytti 1: “Hollantilaiset ovat suomalaisten lähimpiä geneettisiä naapureita.”

Väärin. Lue lisää

Geenitutkijat eivät yllättyneet: suomalaiset poikkeavat geneettisesti muista eurooppalaisista

Uusi Suomi -verkkolehti uutisoi torstaina 18.8. näyttävästi suomalaisten geeneistä. Uutinen liittyi arvostetussa Nature-tiedelehdessä 17.8. julkaistuun juttuun, jossa oli tutkittu proteiineja koodaavaa perimän osaa yli 60.000 ihmiseltä eri mantereilta.

Alkuperäinen Nature-juttu on huikean hieno – eihän se toki muuten olisi Natureen päässytkään – ja siinä esitelty maailmanlaajuinen ExAC-vertailuaineisto on korvaamaton työkalu tautigeenitutkimuksille. Suomalaisista (joita on mukana noin 3300 yksilöä) ja suomalaisten geneettisestä historiasta Naturen jutussa ei kuitenkaan juurikaan puhuta. Itse asiassa suomalaiset esiintyvät kaikkiaan kahdessa lauseessa ja yhdessä jutun viidestä kuvasta.

Silti Uusi Suomi nosti suomalaisten omaleimaiset geenit juttunsa pääaiheeksi, ja sitä ja/tai Itä-Suomen yliopiston lehdistötiedotetta siteerattiin laajasti sekä muissa tiedotusvälineissä (esim. Helsingin Sanomat, Tekniikka&Talous, Finland Today) että pitkin poikin sosiaalisessa mediassa. Osa toimittajien otsikoinneista – saati sitten somessa vedetyistä johtopäätöksistä – oli vähintäänkin erikoisia.

Lue lisää