Hiljakkoin minulta kysyttiin, mistä luista saa parhaiten eristettyä muinais-DNA:ta. Näin vastasin:
Kokemusperäisesti on jo monta vuotta tiedetty, että erityisen otollinen luu muinais-DNA:n lähteeksi on korvaluu, tarkemmin sanottuna ohimoluun petrus- eli kallio-osa, joka ympäröi sisäkorvaa. Lue lisää
Vierailin viime viikolla lukion biologiantunnilla kertomassa tutkimustyöstä(ni). Opiskelijat saivat myös esittää kysymyksiä, ja yksi heistä kysyi asiaa, johon en osannut suoralta kädeltä vastata – nimittäin mitkä geenit ovat vasenkätisyyden taustalla.
Kotiin päästyäni googlailin vähän, ja löysin vasenkätisyyden genetiikasta ihan hiljan julkaistun tutkimuksen, jossa on tehty yhdistetty eli ns. meta-analyysi useiden aiempien tutkimusten aineistoista. Mukana oli yhteensä lähes 1,8 miljoonaa tutkittavaa henkilöä, heistä 11 % vasenkätisiä. Lue lisää
Tänään perjantaina julkaistiin Suomen tähän asti mittavin muinais-DNA-tutkimus. Tutkimusta on ollut toteuttamassa Sugrige-projekti, jossa työskentelen, yhteistyössä saksalaisen Max Planck -instituutin kanssa. Tulokset paljastivat, että Suomen väestön geeneissä on tapahtunut varsin radikaalejakin muutoksia viimeisten runsaan tuhannen vuoden aikana: Etelä-Suomessa ovat rautakauden lopun jälkeen selvästi yleistyneet sellaiset geenimuodot, jotka on muualla Euroopassa liitetty maanviljelysväestön saapumiseen. Suomeen ne näyttävät tulevan ensimmäisenä Karjalan suunnasta. Tutkimus on kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa Scientific Reports -lehdestä.
Vastikään julkaistussa tutkimuksessa onnistuttiin ensi kertaa eristämään DNA:ta Viron pronssi- ja rautakautisista sekä keskiaikaisista vainajista. Tulokset paljastivat, että Viron väestön geneettinen koostumus on vaihdellut selvästi aikakaudesta toiseen ja että alueelle on todennäköisesti saapunut väkeä vaiheittain sekä lännestä että idästä. Rautakauden itäinen muuttoliike voi liittyä suomensukuisten kielten saapumiseen Itämeren alueelle, tulkitsee tutkimuksen tehnyt virolainen tutkijaryhmä.
Suomen ensimmäinen muinais-DNA-tutkimus julkaistiin tänään tiistaina. Tutkimusta on ollut toteuttamassa mm. Sugrige-projekti, jossa työskentelen, yhteistyössä saksalaisen Max Planck -instituutin kanssa. Tulokset paljastivat, että Suomen väestössä on tapahtunut merkittävä geneettinen muutos rautakaudelta nykypäivään. Samalla kävi ilmi, että suomalaisista ennestään tunnettu itäinen geneettinen komponentti on saapunut Fennoskandian alueelle jo ainakin 3500 vuotta sitten.
[Tämä teksti on alunperin kirjoitettu julkaistavaksi toisaalla alkuvuodesta 2015.]
Koiranomistajat uskovat vakaasti lemmikkiensä kykyyn tulkita heidän tunteitaan ja ilmeitään. Eläinten kyvystä tunnistaa toisten lajien ilmeitä tiedetään kuitenkin hyvin vähän, ja tieteellinen näyttö koirien ilmeentunnistustaidoista on ollut hajanaista. Nyt itävaltalaisen tutkimusryhmän tuore tutkimus [julk. 12.2.2015] osoittaa, että koirien kyky erottaa ihmisen ilmeitä ei perustu pelkästään yksittäisiin kasvojen piirteisiin, kuten aiemmin on arveltu. Lue lisää
[Tämä kirjoitukseni on julkaistu alunperin toisaalla 25.6.2014.]
Koirilla esiintyy tarttuvaa syöpää, joka on lähtöisin kauan sitten eläneen koirayksilön muuntuneesta solusta. Muuntumisesta huolimatta tämän syövän perimästä on pääteltävissä alkuperäisen isäntäeläimen ominaisuuksia, osoitti Science-lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkimuksen tekijä esitelmöi Helsingissä 26. 6. [2014]. Lue lisää
[Tämä kirjoitukseni on julkaistu alunperin toisaalla 30.4.2014.]
Koirien tiedetään osaavan tulkita ihmisen ilmeitä ja eleitä paremmin kuin useimmat muut eläinlajit, mm. sudet. Itävaltalainen tutkijaryhmä on nyt todennut, että sudet ovat vastaavasti koiria taitavampia tulkitsemaan ja matkimaan lajitovereitaan. Lue lisää
[Tämä kirjoitukseni on julkaistu alunperin toisaalla 1.3.2014.]
Uunituoreessa [2014] kiinalais-amerikkalaisen tutkimusryhmän julkaisussa tarkastellaan, mitkä geenit vaikuttavat vuoristoelämään sopeutumiseen tiibetinmastiffeilla. Tutkimus on julkaistu Molecular Biology and Evolution -lehdessä. Lue lisää
[Tämä kirjoitukseni on julkaistu alunperin toisaalla 20.2.2014.]
Monien eläinten tiedetään kykenevän aistimaan magneettisuutta. Jotkin lajit – esimerkiksi lehmät ja peurat – asettautuvat usein magneettikentän suuntaisesti, ja monet lajit käyttävät magneettiaistiaan suunnistukseen. Vastaavasti koirien tiedetään löytäneen kotiinsa pitkienkin matkojen päästä, ja koiraeläimet kuten sudet, ketut ja kojootit suunnistavat taitavasti laajoilla reviireillään. Nyt koirien magneettiaistin olemassaolo on ensi kertaa osoitettu tsekkiläis-saksalaisessa tutkimuksessa, joka julkaistiin loppuvuodesta [2013] Frontiers in Zoology -lehdessä. Lue lisää