[Tämä kirjoitukseni on julkaistu alunperin toisaalla 30.4.2014.]

Koirien tiedetään osaavan tulkita ihmisen ilmeitä ja eleitä paremmin kuin useimmat muut eläinlajit, mm. sudet. Itävaltalainen tutkijaryhmä on nyt todennut, että sudet ovat vastaavasti koiria taitavampia tulkitsemaan ja matkimaan lajitovereitaan.

Kokeessa puolivuotiaitten suden- ja koiranpentujen piti osata avata laatikko saadakseen sinne piilotetun herkkupalan. Pennut seurasivat ensin miten aikuinen koira avasi laatikon painamalla sen kyljessä olevaa vipua ja saivat sitten noutaa herkkupalan laatikosta. Tämä opastus näytettiin pennuille kuusi kertaa – jos pennun tarkkaavaisuus herpaantui, opastuskerta toistettiin. Sen jälkeen pennut saivat yrittää laatikon avaamista itse.

Kaikki 12 sudenpentua selvittivät tehtävän, mutta 15 sekarotuisesta koiranpennusta vain neljä ratkaisi sen viiden minuutin kuluessa. Niistäkin enää kaksi onnistui avaamaan laatikon toistamiseen. Lisäksi osa koiranpennuista ehkä ratkaisi tehtävän sattumalta eikä niinkään matkimisen tuloksena. Onnistuneet pennut nimittäin painoivat vipua kuonolla tai tassulla riippumatta siitä, kummalla tavalla malli oli näytetty. Sen sijaan yli 80 % susista käytti samaa avaamistapaa kuin oli näytetty ja pystyi lisäksi toistamaan tempun.

Tutkimuksessa myös suljettiin pois useita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vaikuttaa havaittuun tulokseen. Ensinnäkin kaikki pennut oli kasvatettu samanlaisissa oloissa – laumana toisten pentujen kanssa, erillään emostaan mutta ihmisten seurassa – ja opastajina käytetyt aikuiset koirat olivat niille entuudestaan tuttuja. Erot suden- ja koiranpentujen kehittymisnopeudessa eivät selitä tulosta, sillä koe toistettiin (opetusvaiheineen) yhdeksän kuukautta myöhemmin, ja silloinkin vain 30 % koirista pystyi ratkaisemaan tehtävän. Susien parempi suoriutuminen ei johtunut myöskään niiden tunnetusti hyvästä hahmotuskyvystä, sillä kun ne eivät nähneet mallia avaamisesta, vain yksi viidestä testatusta sudesta keksi ratkaisun. Toisaalta koirien suoritusta ei hidastanut niiden turvautuminen ihmiseen ongelmanratkaisussa, sillä sudet olivat tyypillisesti jo avanneet laatikon siinä vaiheessa kun koirat ensimmäisen kerran katsahtivat ihmiseen.

Tutkimuksen tekijät pitävätkin todennäköisenä, että havaitut erot todella kuvastavat susien taitoa tarkkailla ja matkia lajitovereitaan. Tämä taito lienee tarpeen, sillä susilauman jäsenet tekevät tiiviistä yhteistyötä metsästyksessä, reviirin puolustuksessa ja lisääntymisessä. Yhtä kiinteää yhteyttä ei esiinny edes villeinä elävillä koirilla: koiranaaraat esimerkiksi hoitavat pentunsa yksin tai enintään uroksen avustamina. Mielenkiintoista onkin pohtia, missä määrin tällaiset alunperin lajitovereiden tarkkailuun erikoistuneet kyvyt ovat koiran kesyyntyessä alkaneet kohdistua ihmisen tarkkailuun ja tulkitsemiseen.

Range ja Virányi (2014). Wolves are better imitators of conspecifics than dogs. PLoS One 9(1):e86559. doi: 10.1371/journal.pone.0086559.