Olin vapunsuussa juhlatilaisuudessa, jonka teemana oli “Tarut ja legendat”. Päädyin esittämään siellä runon eräästä tutkimusaihettani läheltä liippaavasta legendasta, jotensakin näin:
Hyvä juhlaväki! Haluan lausua teille runon liittyen illan teemaan. Se on peräisin teoksesta Suomen kansan kadonneet runot. Valitettavasti en ehtinyt opetella sitä ulkoa, sillä löysin sen vasta tänään iltapäivällä [lyijykynästäni].
Vaka vanha Väinämöinen,
miesi parta-palmikoinen,
asui ennen Venäjällä,
Volgan mutkassa eleli
kanssa heimoveljiensä
kansan kaunoisen keralla
tuhat vuotta takaperin
taikka kauan kauan sitten.
Vaka vanha Väinämöinen,
tuo on parta-palmikoinen,
kerran loihe lausumahan,
itse tuon sanoiksi virkki:
“Hei te hienot heimoveljet,
kauniit kanssa-kansalaiset!
Lähtekäämme lätkimähän,
kulkueena kulkemahan
näiltä laajoilta aroilta
Volgan mutkan seutuvilta
kohti Pohjan perukoita,
Lapin maita laatuisia.”
Niinpä nousi Suomen kansa,
tuuli-takkinsa napitti,
veti virsut jalkahansa,
painoi päähän väiski-myssyn.
Siitä läksi lätkimähän,
lakkipäinä lampsimahan
kohti Pohjan perukoita,
Lapin maita laatuisia.
Kulki vuoden, kulki toisen,
kulki vielä kolmannenki.
Sitten vuonna viidentenä,
talven seitsemän perästä
saapui lahden rantamalle,
meri eessänsä eneni.
Silloin vanha Väinämöinen
sanan virkkoi, noin nimesi:
“Tähän jääkäämme, veliset!
Tähän tehkäämme tupamme,
tähän pelto raivatkaamme,
tästä kaski polttakaamme.
Tässä olkaamme ikämme,
tällä suolla Suomenniemen.”
Vielä jatkoi Väinämöinen,
puhui parta-palmikoinen:
“Älkätte, sukuni heimo,
kaikki kaunis Suomen kansa,
sinä ilmoisna ikänä
kuuna kullan valkeana
muuttako saloilta näiltä,
muille maille migratoiko.”
Silloin taivo tulta tuiski,
tanner järkkyi, maa järisi.
Niin kävi puhe totehen,
varsin varmana tapahtui,
tuli aatos oikeaksi,
sana todeksi sukesi.
Sen koommin ei näillä mailla,
näillä raukoilla rajoilla,
ei lähetty eikä tultu,
muutettu suuntahan mihinkän.
Hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi! Tai ainakin Tosi Sitkeähenkinen Legenda…
PS. Tiedoksi kalevalamitta-puritanisteille: olen tokikin ajanut runoni (jälkikäteen) Kalevalaisen Runokielen Seuran Trokeemankelin läpi ja tiedän siis, että se sisältää useita periaatteessa mittavirheellisiä säkeitä. Niitä on kuitenkin puolet vähemmän kuin vastaavanmittaisessa pätkässä esimerkiksi Kalevalan neljättä runoa.
Anfangit: Letra N: Glos. ordi. / De Lyra. – Lugduni : ex officina Gasparis Trechsel, 1545; kuvalähde Fondo Antiguo de la Biblioteca de la Universidad de Sevilla, Flickr CC-BY-2.0. Letra V & Letra S: Biblia : his accesserunt schemata Tabernaculi Mosaici & Templi Salomonis, quae praeeunte Francisco Vatablo … summa arte & fide expressa sunt ; Index rerum & sententiarum quae in iis continentur ; Hebraea item Chaldaea, Graeca & Latina nomina virorum … idolorum … montium quae in ipsis Bibliis legentur, restituta, cum latina interpretatione …– Lutetiae : ex officina Roberti Stephani typographi regii, 1547?; kuvalähde Fondo Antiguo de la Biblioteca de la Universidad de Sevilla, Wikimedia Commons CC-BY-2.0.