Sudet ratkovat ongelmia itsenäisesti, koirat turvautuvat usein ihmisen apuun. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa tutkijat selvittivät, mitkä geenit vaikuttavat koirien taipumukseen etsiä ihmiseltä apua tehtävien ratkaisussa. Tuloksissa näkyi kaksi geenialuetta, jotka on ihmisellä liitetty sosiaalisiin häiriöihin.
Tutkimuksessa testattiin ensin koirien ongelmanratkaisutapoja: niiden piti saada kolme herkkupalaa ulos läpinäkyvistä laatikoista. Kolmas laatikoista oli kuitenkin liimattu kiinni niin, että tehtävä oli mahdoton. Kokeessa tarkkailtiin, miten innokkaasti koirat hakivat apua samassa huoneessa olevalta ihmiseltä, jota eivät tunteneet ennestään. Innokkaimmat 95 koiraa ja vähiten innokkaat 95 koiraa valittiin jatkotarkasteluun.
Koirilta tutkittiin noin 85.000 geenimerkkiä kautta koko perimän. Osoittautui, että ongelmanratkaisussa ihmiseen eniten turvautuvat koirat poikkesivat muista kahdessa perimän kohdassa. Toisessa kohdista sijaitsee geeni nimeltä SEZ6L, jonka on aiemmin havaittu vaikuttavan autismityyppiseen häiriöön ihmisillä (Chapman ym. 2015). Toisessa kohdassa sijaitsee geeni ARVCF ja aivan sen läheisyydessä kaksi muuta geeniä, jotka kaikki on ihmisellä liitetty käyttäytymisen häiriöihin, mm. skitsofreniaan.
Tutkimuksessa käytetty aineisto oli suhteellisen pieni, joten tulos kaipaa vielä varmennusta. Koirien ongelmanratkaisutavan tiedettiin ennestään olevan osittain perinnöllinen, mutta eri roduista saadut tulokset ovat vaihdelleet (van der Waaij ym. 2008). Koska kaikki nyt tutkitut koirat olivat laboratoriobeagleja, jatkossa olisi hyvä tutkia, vaikuttavatko samat perimänalueet myös muilla roduilla.
Tutkimuksen alkuperäisenä tavoitteena oli tutkia geneettisiä muutoksia, joita on tapahtunut koiran ja ihmisen välisen kommunikaation parantuessa koirien kesyyntymisen myötä. Tulokset osoittivat silti myös, että koira voi olla hyvä malli tutkittaessa ihmisen sosiaalista käyttäytymistä ja sen häiriöitä.
Persson ym. (2016). Genomic Regions associated with interspecies communication in dogs contain genes related to human social disorders. Scientific Reports 6: 33439. doi: 10.1038/srep33439.
Julkaisu on vapaasti saatavilla verkosta osoitteesta www.nature.com/articles/srep33439. Tutkimuksen tekijöitä on haastatellut mm. The Guardian.