Category Archives: suomeksi

Vasenkätisyyden genetiikkaa

Vierailin viime viikolla lukion biologiantunnilla kertomassa tutkimustyöstä(ni). Opiskelijat saivat myös esittää kysymyksiä, ja yksi heistä kysyi asiaa, johon en osannut suoralta kädeltä vastata – nimittäin mitkä geenit ovat vasenkätisyyden taustalla.

Kotiin päästyäni googlailin vähän, ja löysin vasenkätisyyden genetiikasta ihan hiljan julkaistun tutkimuksen, jossa on tehty yhdistetty eli ns. meta-analyysi useiden aiempien tutkimusten aineistoista. Mukana oli yhteensä lähes 1,8 miljoonaa tutkittavaa henkilöä, heistä 11 % vasenkätisiä. Lue lisää

Sata äitilinjaa Suomesta rautakaudelta 1800-luvulle

Tänään perjantaina julkaistiin Suomen tähän asti mittavin muinais-DNA-tutkimus. Tutkimusta on ollut toteuttamassa Sugrige-projekti, jossa työskentelen, yhteistyössä saksalaisen Max Planck -instituutin kanssa. Tulokset paljastivat, että Suomen väestön geeneissä on tapahtunut varsin radikaalejakin muutoksia viimeisten runsaan tuhannen vuoden aikana: Etelä-Suomessa ovat rautakauden lopun jälkeen selvästi yleistyneet sellaiset geenimuodot, jotka on muualla Euroopassa liitetty maanviljelysväestön saapumiseen. Suomeen ne näyttävät tulevan ensimmäisenä Karjalan suunnasta. Tutkimus on kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa Scientific Reports -lehdestä.

Lue lisää

Uusi muinais-DNA-tutkimus valottaa Viron pronssi- ja rautakautta

Vastikään julkaistussa tutkimuksessa onnistuttiin ensi kertaa eristämään DNA:ta Viron pronssi- ja rautakautisista sekä keskiaikaisista vainajista. Tulokset paljastivat, että Viron väestön geneettinen koostumus on vaihdellut selvästi aikakaudesta toiseen ja että alueelle on todennäköisesti saapunut väkeä vaiheittain sekä lännestä että idästä. Rautakauden itäinen muuttoliike voi liittyä suomensukuisten kielten saapumiseen Itämeren alueelle, tulkitsee tutkimuksen tehnyt virolainen tutkijaryhmä.

Lue lisää

Tieteilijän peruspäivä

Sosiaalisessa mediassa kulki meemi “kerro mitä teet työksesi, mutta kerro se huonosti”. Näin minä kerroin:

Muunnan taulukoita erilaisiin muotoihin että voin laittaa ne koneisiin jotka tekevät niistä toisenlaisia taulukoita. (Multa menee siihen usein 2-5 kertaa niin kauan aikaa kuin niiltä koneilta.) Sit piirrän kuvia niistä uusista ja vanhoista taulukoista ja yritän niistä päätellä, millainen maailma on, tai tietyt asiat ainakin; viime kädessä se kaikki liittyy seksiin. Sit kirjoitan ylös mitä tein ja näin ja ajattelin. Aina välillä joku haluaa myös kuulla livenä mitä ajattelin mun taulukoista, tai teeskentelee ainakin. Lisäksi luen mitä muut ihmiset on kirjoittaneet omista taulukoistaan ja siitä mitä ovat ajatelleet niistä tai jos ne ovat tehneet jonkun uuden koneen jolla voi tehdä erilaisia taulukoita tai samanlaisia erilailla. Sit aika usein pitää lakata kaikki muut hommat ja kirjoittaa selityksiä että miksi on tärkeää tehdä taulukoista kuvia ja taulukoita, että voisi saada lisää rahaa että voisi tehdä samaa vielä ensi vuonna. Nyt kun oon tehnyt tätä jo monta vuotta, saan myös neuvoa toisille mitä niitten pitäis tehdä niitten taulukoille. Silloin kun en ollut tehnyt tätä vielä kovin monta vuotta, enempi leikkasin koivunlehtiä kahtia ja hukutin myyriä siirappipurkkeihin ja sidoin perhosia langalla puuhun. Mut nykyään on lähinnä vaan näitä taulukoita, paitsi joskus laitan ihmisten luita matkalaukkuun ja vien ne lentokoneeseen turvatarkastuksen ohitse. Mulla on kiva työ!

Suomen ensimmäiset muinais-DNA-tulokset valottavat koillisen Euroopan geneettistä väestöhistoriaa

Suomen ensimmäinen muinais-DNA-tutkimus julkaistiin tänään tiistaina. Tutkimusta on ollut toteuttamassa mm. Sugrige-projekti, jossa työskentelen, yhteistyössä saksalaisen Max Planck -instituutin kanssa. Tulokset paljastivat, että Suomen väestössä on tapahtunut merkittävä geneettinen muutos rautakaudelta nykypäivään. Samalla kävi ilmi, että suomalaisista ennestään tunnettu itäinen geneettinen komponentti on saapunut Fennoskandian alueelle jo ainakin 3500 vuotta sitten.

Lue lisää

Kymmenen pientä tutkijaparkaa

Kymmenen pientä tutkijaparkaa
eli murheellinen tositarina useassa näytöksessä

Kymmenen pientä tutkijaparkaa urasta unelmoi.
Mutt’ yhden rahoitus loppui, vain yhdeksän jatkaa voi.

Yhdeksän pientä tutkijaparkaa tahtoi tiedettä tehdä vaan.
Kun YT:t yhdeltä laitoksen vei, joukko väheni kahdeksaan.

Heistä kahdeksas lähti ulkomaille, meilas sieltä: Tänne jään!
Ja niin on tutkijaparkain luku laskenut seitsemään.

Seitsemännelle tutkijaparalle urkeni ura uusi:
hän rupesi viulunsoittajaksi; oli parkoja enää kuusi!

Kuudes pieni tutkijaparka sai Kirjansa valmihiksi.
Hän vetäytyi syrjemmäs miettimään, jatkaako uraa – ja miksi?

Ja viides pieni tutkijaparka on muita neuvomaan ruvennut
apurahahakemusopastajana. Niin joukko neljään on huvennut.

Kun neljäs pieni tutkijaparka meni äitiyslomalle
eikä takaisin palannut siltä, jäi kolme vain uralle.

Kolmas pieni tutkijaparka päätti ruveta opettajaksi.
Hän vakiviran ja kesäloman sai – toisin kuin parat nuo kaksi…

Ne kaksi pientä tutkijaparkaa tunsi olonsa petetyksi.
Kun heistä toinen firmaan siirtyi, jäi jäljelle enää yksi.

Vaan yksi pieni tutkijaparka ei olekaan mieli maass’:
hän apurahan sai säätiöltä ja voi jatkaa vuoden taas!

 

Kiitos A., E., I., J., K., L., M., N., O., P., T. ja V.
Onnea S.!

Muinais-DNA-tutkimuksesta HS:n Kuukausiliitteessä

Tämänpäiväinen Hesarin Kuukausiliite esittelee tutkimusprojektiamme. Anu Nousiaisen kirjoittama feature-juttu on epätavallisehkosti verkossa myös ei-tilaajien saatavilla, ainakin toistaiseksi, joten sitä voi käydä lukemassa kuka vain: http://dynamic.hs.fi/2018/dna/.

Juttu seuraa arkeologiselta kaivaukselta Valkeakoskelta löytyneen hampaan matkaa Saksan muinais-DNA-laboratorioon ja kertoo samalla muinais-DNA-tutkimuksen uusimmista tuloksista – lähinnä Keski-Euroopasta, sillä Suomen-tulosten julkaisua vasta odotellaan (kuumeisesti!).

Itse en ollut jutussa mukana kuin taustahaastateltavana, mutta oli äärimmäisen mielenkiintoista päästä seuraamaan ison lehtijutun tekoprosessia niinkin läheltä. Ja lopputulos on melko magee! Tekninen härpäke, jolla jutun liikkuvat kuvat on toteutettu, valitettavasti tökkii ilmeisen alustariippuvaisesti.