Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme useamman tietokannan yhdistämistä ja hyödyntämistä MapInfossa samanaikaisesti. Harjoittelimme tätä Afrikkaan liittyvillä aineistoilla, joista löytyi mantereen öljykenttien, timanttikaivosten ja konfliktien sijainnit, sekä dataa maiden internetin- sekä Facebookin käyttäjistä. Harjoitusten jälkeen pääsimme hyödyntämään uusia aineiston käsittelytaitojamme tuottaessamme tulvaindeksikartan.

Kuva 1. Tulvaindeksi ja järvisyysprosentti valuma-alueittain esitettynä.

Tulvaindeksi kuvaa virtaaman – eli uoman poikkileikkauksen läpi virtaavan veden määrä sekunnissa – vaihtelua joissa ja puroissa, ja se lasketaan jakamalla tulvahuippujen keskiarvo kuivien kausien alimpien arvojen keskiarvolla. Korkea tulvaindeksi kertoo siis alueen tulvahuippujen ja kuivien kausien välisistä suurista eroista. Suomen ilmastossa korkea tulvaindeksi merkitsee kuitenkin lähinnä suuria tulvahuippuja todella kuivien kausien sijaan.

Kartalla on esitetty tulvaindeksin lisäksi järvisyyttä. Kartalta käy ilmi, että alueilla, joilla järvisyysprosentti on korkea, eli lähellä 20%, tulvaindeksi on matala. Esimerkiksi koko Järvi-Suomen tulvaindeksi on 0-20. Järvet siis tasaavat tulvahuippuja. Pohjanmaan laakeilla, vähäjärvisillä alueilla tulvaindeksi vaihtelee puolestaan välillä 50-500, eli se on korkea, ja Pohjanmaalla tulviikin vuosittain. Reeta Saloniemi nimeää tekstissään yhdeksi syyksi Pohjanmaan tulviin sitovan kasvillisuuden puutteen, mikä johtuu niin metsien raivaamisesta viljelysten tieltä kuin runsaista ojituksistakin (Saloniemi, 2017).

Kartan ulkoasu on mielestäni selkeä. Tulvaindeksin värit ovat harmoniset ja eri luokat erottuvat toisistaan selkeästi. Järvisyyttä esittävistä pylväistä pienimmätkin erottuvat taustastaan hyvin. Legenda, josta käyvät ilmi tulvaindeksin luokat ja järvisyyspylvään mittakaava, toimii kartalla hyvin ilman taustalaatikkoakin.

LÄHTEET
Saloniemi, R. (2017). Viikko 3: Paikkatietokantojen käsittelyä. 9.2.2017. <https://blogs.helsinki.fi/saresare/>