Categories
Uncategorised

Geoinformatiikan menetelmät 1. kurssikerran myötä- ja vastoinkäymiset

Joululoma on ohi, mikä tarkoittaa paluuta koulun penkille. Tai yliopiston. Samapa tuo! Yksi kevään kolmannen periodin kursseistani käsittelee geoinformatiikan menetelmiä ja tässä blogissa tulenkin seuraamaan kyseisen kurssin edesottamuksia. Odotukseni kurssia kohtaan ovat enemmän tai vähemmän pelonsekaisia, sillä geoinformatiikka ja tietokoneella työskentely ei ole niin sanotusti vahvinta alaani, jonka lisäksi aikaisemmat gis-kurssini, vaikkakin parhaimmillaan ne ovat olleet mielenkiintoisia, pahimmillaan ne ovat olleet pelkkää selviytymistä.

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS 3.4.1-ohjelmistoon. Kyseinen ohjelmisto on vapaa paikkatieto-ohjelmisto, jonka avulla voi vapaasti tutkia, muokata ja tuottaa paikkatietoaineistoa. Se vaikutti ensivaikutelmaltaan käyttäjäystävällisemmältä ja monipuolisemmalta kuin Tiedon esittäminen maantieteessä-kurssilla käytetty CorelDRAW-ohjelmisto.

Aluksi latasimme kurssin Moodle-sivulta läjän erilaisia aineistoja, joista osa tuotiin sitten QGISiin. Näihin aineistoihin kuului pohjois-Euroopan valtioiden hallinnolliset rajat, Itämeren syvyyskäyrät, Suomen kuntien rajat, Itämereen päätyvien typpipäästöjen lähdealueet ja Suomen sekä lähialueiden, kuten Ruotsin järvialueet. Kaikki aineistot olivat vektorimuotoisia. Näiden aineistojen pohjalta laadin koropleettikartan, jossa jokainen valtio, jolla on rantaviivaa Itämerellä, sai jonkin punaisen sävyn. Mitä suurempi suhteellinen osuus valtiolla oli Itämeren typpipäästöistä, sitä punaisemman sävyn se sai.

Edellä kuvaamani tehtävä oli helppo tehdä opettajan ja vierustoverini avustuksella. Ongelmia myös oli. Yksi näistä oli se, että kun aineistot latasi QGIS-ohjelmaan, ne latautuvat täysin sattumanvaraisena värinä. Lopuutuloksena on silloin kartta, joka on visuaalisesti todella epämiellyttävä. Täten minun oli muutettava kaikkien aineistojen värimaailmaa. Tämä ei sinänsä ollut kovin vaikeaa, mutta se lisäsi turhaa työntekoa ja tässä on mielestäni selvä parannuskohde QGIS-ohjelmaan.

Suurin ongelmani oli kuitenkin se, etten saanut lainkaan tehdyksi kurssikerran toista tehtävää, jossa täytyi tehdä vastaavanlainen koropleettikartta Suomen kunnista ja jostain muuttujasta, esimerkiksi työttömyydestä. Pyrkiessäni tekemään sen myöhemmin toisella koneella, en saanut karttoja enään jostain syystä ladattua QGISiin. Pyrin kuitenkin saamaan sen valmiiksi myöhemmin kurssin aikana, jahka saan pyydettyä apua siihen opettajaltamme. Tähän blogiin en voi sitä kuitenkaan valitettavasti liittää.

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *