Oppiminen: Miten päästä sisälle 1600-luvun virkakieleen?

Useimmat vanhempien aikojen tutkimusta aloittelevat ja vähän pidemmällekin harjaantuneet tuskailevat historiallisten tekstien kääntämisen kanssa. Paleografian jonkinasteinen haltuunotto on tietenkin ensimmäinen askel, mutta tämän jälkeen vasta-alkaja törmää polveilevaan virkakieleen, jossa tekstin varsinainen ydin hukkuu jonnekin kaunopuheisten titteleiden, loputtomien pitkien virkkeiden ja kappalejakojen sekaan.

Onneksi saatavilla on oppaita käsialojen ja kirjeiden tulkinnan maailmaan, kuten Anneli Mäkelä-Ylitalon Vanhat käsialat: Avain Ruotsin ajan asiakirjoihin. Tarpeellista tutkimuksellista tietoa tarjoaa myös Anu Lahtisen, Maarit Leskelä-Kärjen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittama yleisellä tasolla kirjeitä ja niiden vastaanottamista käsittelevä kokoelmateos Kirjeet ja historiantutkimus. Aatelisten toimintakulttuuria valottaa taasen hienosti Ulla Koskisen Hyvien miesten valtakunta. Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa. Nämä teokset yhdessä antavat melko kattavan kuvan siitä viitekehyksestä, missä pohjoiseurooppalainen virkakieli syntyi.

Kun sitten tekstiä osaa jo tulkita monipuolisemmin, tutkija törmää uusiin haasteisiin: Miten säilyttää 1600-luvun tekstin henki, mikäli sitaatteja haluaa kääntää germaanisesta kielestä toiseen tai suomeen? Mitä ratkaisuja käännöksissä on tehtävä, jotta teksteistä tulee ymmärrettäviä nykylukijalle?

Tällaisessa tilanteessa on tietenkin käännyttävä jälleen erikoistutkimusten pariin, mutta itselleen voi tehdä myös eräänlaisia hyödyllisiä kotitehtäviä. Näitä voi tuottaa itselleen kokoamalla materiaalipankin helposti saatavilla olevista historiallisista teksteistä, joista on tehty useille kielille käännöksiä niiden luontiaikana.

Helpoimpia ovat tietenkin erilaiset rauhansopimukset – vaikkapa Ruotsin ja Englannin kuninkaan väliset rauhansopimukset ja kauppasopimukset. Koska useimmille on luontevaa lähestyä historiaa osaamansa englannin kautta, voi tällä tavalla luoda itselleen myös väylän oppia paremmin 1600-luvun ruotsia.

Tällaiset historiallisten tekstien vertailut eivät toki rajoitu vain rauhansopimuksiin. Esimerkiksi 1600-luvun puolivälin jälkeen Oliver Cromwellin hallinnossa työskenteli John Thurloe, jonka tiedustelu käänsi useiden eri maiden diplomaattikirjeenvaihtoa englanniksi. Tämä yksi maailman ensimmäisistä “tiedustelupalveluista” tuotti esimerkiksi kattavan määrän käännöksiä hollanninkielisistä teksteistä.

Alla on esimerkki Hollannin ja Länsifriisein säätyjen salaisesta muistiosta ja sen englanninnoksesta John Thurloen State Papers -kokoelmasta. Se käsittelee Alankomaiden-Ranskan -suhteita ja kaapparitoimintaa vuonna 1657:

Tällaisten äksiisien harrastaminen vaatii tietenkin hieman taustatyötä ja viitseliäisyyttä, mutta aika pienellä vaivalla harjoitusten luominen loppujen lopuksi onnistuu. Thurloen State Papers -kokoelmat ovat digitalisoitu ainakin useiden kirjastojen kokoelmista.

Tällaisten tekstien rinnakkaisessa lukemisessa on se etu, että virkakielen rytmi, käsitteet ja litaniat tulevat opituksi helpommin. Osa vaikeasta sanastosta kirkastuu jommankumman kielen kautta. Näin kehittyy myös hyvä tuntemus 1600-luvun keskeisestä sanastosta niiden spesifeissä konteksteissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.