Toisen ja kolmannen periodin aikana järjestettiin Historioitsijat asiantuntijoina työelämässä –kurssi, joka valmistaa historianopiskelijoita työelämään. Kurssilla on harjoiteltu sanoittamaan omaa osaamista, tutustuttu erilaisiin uramahdollisuuksiin sekä tehty alumnihaastatteluita (näiden pohjalta kirjoitetut blogipostaukset voit lukea täältä, täältä ja täältä). Kurssi huipentui opiskelijoiden järjestämään työelämäiltapäivään, joka järjestettiin avoimena tapahtumana yliopiston Kielikeskuksen juhlasalissa keskiviikkona 13. huhtikuuta.

Työelämäiltapäivässä kuultiin kaksi paneelia sekä kolmen alumnihaastattelun lyhyet tiivistävät esitelmät. Ensimmäisessä paneelissa käsiteltiin tutkijoiden työelämää, ja paneelissa vierailivat tutkijatohtori Laura Tarkka ja henkilöstöpäällikkö Ville Honkanen.

Tutkijapaneelissa kuultiin tutkijatohtori Laura Tarkkaa (oik.) ja henkilöstöpäällikkö Ville Honkasta. Paneelia juonsi kurssin opiskelija Edith Ylönen.

Toisessa paneelissa haastattelupöytään istahti kolme historia-alan alumnia, jotka ovat päätyneet työskentelemään muissa kuin tutkijan työtehtävissä. Toisen paneelin keskustelijoina olivat tulevaisuustutkija Otto Tähkäpää, tietoasiantuntija Aleksi Peura ja Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Maria Kallio.

Toisessa paneelissa kuultiin tulevaisuustutkija Otto Tähkäpäätä (oik.), kehittämispäällikköä Maria Kalliota ja tietoasiantuntija Aleksi Peuraa. Paneelia juonsi kurssin opiskelija Edith Ylönen.

Alta voit lukea viisi vinkkiä historianopiskelijoiden tulevaisuuden työelämään, jotka nousivat esiin työelämäiltapäivän aikana. Kuudentena vinkkinä on se, että työelämäkurssi järjestetään lukuvuonna 2022-2023 jälleen syksyllä 2022 – lähde siis rohkeasti kurssille mukaan tutustumaan historioitsijoiden työelämään tulevana syksynä!

1. Urapolku ei ole hissi, vaan rihmasto. Kaikilla työelämäiltapäivässä kuulluilla historian alumneilla on ollut monenlaisia työtehtäviä, työpaikkoja ja työryhmiä, jotka ovat tehneet työurasta monimuotoisen. Kuten elämä ylipäätään, myös työelämä on emeritusprofessorin Markku Kuisman sanoin sattuman ja sähläyksen summa.
2. Maailma muuttuu nopeasti ja tulevaisuus voi näyttäytyä epävarmana, jolloin laaja-alaiselle tiedolle ja kyvylle hahmottaa laajoja kokonaisuuksia on selvää kysyntää. Historioitsijat ovat hyviä etsimään ja löytämään tietoa, mistä on hyötyä tilanteissa, joissa pitää nopeasti perehtyä asioihin ja poimia isosta massasta olennaiset asiat.
3. Koneet eivät voi tehdä ihmistieteilijän töitä, vaan koneet tarvitsevat humanistista tietoa, joilla esimerkiksi tekoälyä opetetaan. Humanistisesta tiedosta olisi hyötyä hyvin erilaisissa yrityksissä. Monitieteisessä ympäristössä oppii myös tunnistamaan, että mitä itse osaa ja mitä muut eivät osaa, jolloin päästään jyvälle siitä, miten muut ihmiset ja organisaatiot hyötyvät omasta osaamisesta.
4. Pitää opiskella sitä, mistä on kiinnostunut. Erilaisista sivuaineista ja opinnoista voi olla odottamatonta hyötyä ennemmin tai myöhemmin.
5. Historioitsijoiden avainosaamista on lähdekritiikin hyödyntäminen. Lähdekritiikki on taito, jota historioitsijat itse eivät välttämättä tunnista selkeäksi vahvuudeksi, jota muiden alojen asiantuntijoilla ei välttämättä ole.