Alumnihaastattelu – Reo Stenberg

Keväällä 2022 järjestetyn Historioitsijat asiantuntijoiden työelämässä -kurssin aikana opiskelijat toteuttivat alumnihaastatteluita podcastien muotoon. Näiden podcast-jaksojen pohjalta opiskelijat kirjoittivat blogikirjoitukset kaikkien tutustuttavaksi. Blogikirjoituksia julkaistaan kolme kappaletta, joista tämä on kolmas (ensimmäinen alumnihaastattelu täällä ja toinen täällä). Kirjoitukset tarjoavat näkymiä siihen, mihin historiaa opiskelleet maisterit ovat päätyneet työelämässä.

Kurssin päätapahtumana on opiskelijoiden järjestämä työelämäiltapäivä, joka järjestetään 13. huhtikuuta 2022 Kielikeskuksen juhlasalissa. Tapahtuma on avoin, ja voit tutustua siihen täällä.

Alumnihaastattelussa Reo Stenberg – Humanistina yritysmaailmassa

Kirjoittajat: Arto Nyman ja Johannes Sipilä

Historioitsijat asiantuntijoina työelämässä -kurssin on tarkoitus valaa meihin historianopiskelijoihin uskoa tulevaisuuteen, siis käytännössä vakuuttaa meidät siitä, että koulutuksellamme voi työllistyä. Tähän tarpeeseen vastataksemme haastattelimme Reo Stenbergiä, joka on aikoinaan valmistunut maisteriksi historiasta Helsingin yliopistosta. Hänen urapolkunsa on johtanut työhön, joka on melko kaukana siitä, mitä historianopiskelijoista ehkä stereotyyppisesti ajatellaan. Hän on töissä mainostoimistossa nimeltä Avalon Oy. Kansainvälisellä yrityksellä on työntekijöitä Suomen lisäksi Espanjassa ja Luxemburgissa. Avalon on markkinointialan yritys, ja Reo itse on erikoistunut markkinointiin yritykseltä yritykselle, erityisesti mainontaan LinkedIn -palvelussa ja muilla vastaavilla alustoilla.

Kuinka Reo sitten päätyi humanistin papereilla yritysmaailman palvelukseen? Kaikki alkoi yliopistobileistä, joissa käytyjen keskustelujen pohjalta hän perusti yhdessä opiskelukaverinsa kanssa ensimmäisen yrityksensä. Tämä yritysmainontaan keskittynyt yritys antoi alan työkokemusta ja siivitti näin Reon uraa yritysmarkkinoinnin maailmassa. Reo korostaa, että hänen urapolkunsa muodostui sitä kuljettaessa: pikkuhiljaa, kun kokemuksen karttuessa uusia mahdollisuuksia avautui eteen. Nykyistä työpaikkaansa hän ei olisi osannut arvata opintojensa alussa.

Reo katsoo historianopintojen antaneen hänelle paljon valmiuksia nykyisessä työssään menestymiseksi. Ensinnäkin historianopinnot antavat hyviä yleistaitoja tietomassojen hallinnassa ja analysoinnissa ja uusien asioiden omaksumisessa. Ne kehittävät ja tukevat analyyttista katsontatapaa, mikä on yritysmaailmassa hyödyllistä pitkän aikavälin monimutkaisia kehityslinjoja tarkasteltaessa. Historioitsija osaa Reon mukaan olla kärsivällinen ja katsoa asiaa pitkällä aikavälillä ja holistisesti. Tämä on taito, jota hänen mukaansa tarvitaan nykypäivän työelämän pirstaloituessa enemmän ja enemmän.

Pelkän historian osaamisen pohjalta Reo ei kuitenkaan nykyistä työtään tee, vaan lisäksi hän opiskeli sivuaineina muun muassa taloustiedettä ja viestintää – näistäkin hän katsoo olleen hyötyä nykyisessä työssään. Reo kuitenkin korostaa, että tärkeintä on valmius oppia uusia asioita työelämäympäristössä, sillä historian kaltaisessa yleissivistävässä koulutuksessa ei voi oppia niitä moninaisia ja alati muuttuvia käytännön taitoja, joita työelämä tarvitsee. Korkeakoulu opettaa oppimaan, mutta ei riitä itsessään työelämässä menestymiseen.

Verkostoituminen on Reon mukaan tärkeää, mutta enemmänkin pidemmällä välillä, koska heti opintojen jälkeen omat opiskelukaverit tuskin ovat ehtineet edetä paljoa itseä pidemmälle. Myöhemmin työelämässä siitä, että tuntee laajalti ihmisiä työelämässä eri tehtävissä ja eri tasoilla, on paljon apua. Verkostojen muodostumista ei tulisi hänen mukaansa liikaa stressata, vaan niiden tulisi antaa muodostua ikään kuin luonnollisesti pitämällä yhteyttä opiskelukavereihin ja olemalla aktiivinen opiskelijapiireissä.

Nykyään työelämässä osataan Reon mukaan arvostaa myös humanisteja. Hänen tuttavapiirissään onkin paljon esimerkiksi teknologia-alalla työskenteleviä humanisteja. Reon mukaan ensimmäisen työpaikan saanti on yleensä vaikeaa, mikä johtuu pääasiassa työkokemuksen puutteesta alalta. Tätä kokemusta voi kartuttaa hakemalla harjoitteluun tai vaikkapa yrittämällä yrittäjyyttä. Tärkeintä on Reon mukaan kuitenkin harrastuneisuuden ja ennen kaikkea motivaation osoittaminen. Reo haluaa myös kumota vanhat stereotypiat kortistoon valmistuvista humanisteista – ne eivät hänen mukaansa suinkaan pidä paikkansa. Hänen kokemuksensa mukaan työnantajat ovat päinvastoin olleet kiinnostuneita siitä, että hän on opiskellut historiaa.

 

Johannes Sipilä on historian opiskelija Helsingin yliopistolla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa muun muassa lukemista ja miniatyyrien maalaamista, sekä toimii virkailijana Eteläsuomalaisella osakunnalla.

 Arto Nyman opiskelee Helsingin yliopistossa historiaa, arkeologiaa ja kaikenlaista kulttuureihin ja niiden tutkimukseen liittyvää. Hän suhtautuu intohimoisesti näiden aiheiden lisäksi myös eräelämään.