University of Helsinki
Kurssin edetessä QGIS rupeaa tuntumaan kerta kerralta tutummalta. Vaikka aina välillä siitä vaikuttaa puuttuvan tietty inhimillinen logiikka, sen oikkuihin on alkanut tottumaan. Tästä johtuen uudet ominaisuudet ja toiminnot löytyvät helpommin ja niiden käyttö ei ole yhtä hankalaa kuin ihan aluksi.
Kolmannella kurssikerralla tutkailimme Afrikasta löytyvien timanttikaivosten ja öljyesiintymien yhteyttä levottomuuksiin. Aivan ensiksi piti siistiä kartta-aineistoa siten, että valtion saarialueet ynnä muut epämääräisyydet saatiin liitettyä valtion kanssa yhdeksi riviksi attribuuttitaulukossa. Itselläni todennäköisesti tässä vaiheessa kävi jotain kummallista, sillä seuraavissa vaiheissa ainoastaan Kongon demokraattinen tasavalta suostui ottamaan arvoja attribuuttitaulukosta. Kummallisuuksista huolimatta sain kuitenkin tuotua Excelistä taulukon, yhdistettyä taulukot keskenään sekä visualisoitua timanttikaivosten ja öljyesiintymien sijainnit kartalle. En kuitenkaan tajunnut ottaa kuvaa valmiista tuotoksesta ennen kuin sammutin koneen kampuksella ja lähdin kotiin.
Kotona aloin tekemään harjoitusta kun luulin, että kaverieni neuvot olivat vielä tuoreessa muistissa. Toisin kuitenkin kävi, ja turvauduin jälleen kerran kurssitoverien viisauteen. Haasteita aiheutti juurikin taulukoiden yhdistäminen, sillä muistin sen toimivan hieman eri periaatteella kuin oikeasti. Tämän selätettyäni seuraava ongelma ilmenikin vasta aivan työn lopussa. En aluksi saanut diagrammeja näkyviin, joten rupesin epätoivoisesti etsimään vastaavia kokemuksia muiden blogeista. Eeva Raki kirjoittaakin kohdanneensa vastaavanlaisen haasteen, ja hänen bloginsa ohjeiden perusteella pyrin selvittämään, mistä on kyse. Kun tämä ei auttanut, pyysin Eevalta apua ja lopulta sekä koneen uudelleenkäynnistys että yhden ruudun rastittaminen toivat näkyviin kaksi (2) palkkia viidestäkymmenestä. Tämän tilanteen ratkaisemiseen palaan vielä.
Kuvissa 1 ja 2 esitetään tulvaherkkyyttä, mutta kuvaan 2 on lisätty myös järvisyyttä demonstroivat pylväsdiagrammit. Näitä diagrammeja on kuitenkin tosiaan jostain syystä vain kaksi, vaikka jokaisen alueen kohdalla on pylvään “alkupiste” eli poikittainen viiva. Tämä tuntuu viittaavan siihen, etteivät näiden kohteiden arvot syystä tai toisesta ole noudettavissa attribuuttitaulukosta. Kuvasta 1 on helpommin tulkittavissa eroja alueiden välisessä tulvaherkkyydessä, sillä siinä ei ole edes kahta pylvästä tiellä. Karttojen hieman toisistaan poikkeava väri johtuu siitä, että tein työn pari kertaa alusta yrittäessäni ratkaista diagrammiongelmaa.
Erityisen tulvaherkkiä alueita on vain rannikolla, missä Suomen suuret joet laskevat Itämereen. Esimerkiksi Pohjanmaa on tunnettu alavista maisemistaan, joten ei ole ihme, että alueen joet tulvivat yli jäidenlähdön ja rankkasateiden yhteydessä. Itselleni henkilökohtaisena yllätyksenä tuli kuitenkin Aurajoen ympäristön selkeästi muusta maasta poikkeava tulvaherkkyys.
Kiitokset vielä Senjalle ja Eevalle avusta <3
EDIT 9.2.:
Diagrammiongelma ratkesi, ja kyseessä oli yllättäen oman tyhmyyden ja huonon tuurin yhteenliittymä. Lopullinen tuotos on tarkasteltavissa kuvassa 3.
Kuva 3. Järvisyys pylväsdiagrammina havainnollistettuna.
Lähteet
Raki, E. (2.2.2022) Kurssikerta 3: Paineen alla. Oppimassa geoinformatiikkaa. Viitattu 7.2.2022. https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/