Month: January 2022

Toisella kurssikerralla tehtävien tekeminen tuntui jo huomattavasti helpommalta kuin aikaisemmin. Myös harjoitustehtävien jatkaminen kotona oli kivuttomampaa kuin viikko sitten.

Tällä kertaa keskityimme erilaisten karttaprojektioiden ja koordinaatistojen visuaaliseen ilmeeseen ja siihen, miten paljon ne pahimmillaan vääristävät karttaa.  Tämän lisäksi opettelimme lisää QGISin käyttöä muun muassa rajapintojen kautta tapahtuvan tiedonhaun avulla.

QGISin mittatyökalujen avulla oli helppo havainnoida projektion aiheuttamaa vääristymistä. Taulukkoon 1 on koottu muutaman yleisimmän karttaprojektion mittoja Suomen Lapista mitattuna ja ETRS TM35FIN projektioon verrattuna.

Taulukko 1. Projektioiden vertailua ja mittasuhteita.

Tämän lisäksi visualisoimme havaitsemiamme havaintoja kartalle. Tavoitteena oli geometriatyökalujen avulla laskea karttaprojektion pinta-alan eroavuus ETRS TM35FIN projektiosta. Olen hieman harmissani siitä, että käyttämäni projektiot ovat kaikki todella “normaalin” näköisiä eli niissä ei ole mitään helposti havaittavia kummallisuuksia. Esimerkiksi Olivia Timisjärvi esittelee blogissaan (https://blogs.helsinki.fi/tfolivia/) sekä Wagner V- että Bonne-projektiot, joiden vääristyneisyys poikkeaa suuresti käyttämistäni projektioista.

Kuva 1. Mercatorin ja Winkel Tripelin projektiot

Itse tekemäni kartat (joista nyt vihdoin on kuvia! Kuva 1!) ovat keskenään todella saman näköisiä muutaman kunnan välisiä eroja lukuun ottamatta. Mikäli arvojen skaalaus olisi tehty jokaisen projektion kohdalla samoin, olisivat kuvat keskenään vertailukelpoisia. Nyt esimerkiksi Mercatorin projektio sekä Winkel Tripelin projektio näyttävät vääristävän pinta-alaa yhtä paljon, vaikka legendaa tarkastelemalla huomataan, ettei tämä pidä paikkaansa. Todellisuudessa Winkel Tripelin projektio vääristää pahimmillaankin Pohjois-Suomessa huomattavasti vähemmän kuin Mercatorin  projektio aivan eteläisessa Suomessa.

Kurssikerralla oli kiva huomata, että opetettavat asiat käyvät järkeen ja ohjelman käyttämisenkin oppii vähitellen. Ei voi siis valittaa!

 

 

Lähteet

Timisjärvi, O. (27.1.2022) 2. kurssikerta: Projektioita ja karttoja. Olivian blogi. Viitattu 30.1.2022. https://blogs.helsinki.fi/tfolivia/

 

Geoinformatiikan menetelmät 1- kurssin ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS-ohjelman käyttöön teemakartan tekemisen muodossa. Ohjelma oli minulle entuudestaan tuttu erään aikaisemman kurssin harjoitustöistä, mutta en todellakaan osaa vielä kunnolla käyttää sitä. Erityisesti tämän takia olen iloinen siitä, että lähiopetusta on mahdollista kurssilla järjestää.

Kuva 1. HELCOM-alueen typpipäästöt

Kurssikerralla tehtävänä oli tuottaa kartta Itämeren valtioiden typpipäästöistä ja visualisoida maiden osuuksia päästöjen tuotannossa. Se onnistuikin sujuvasti ohjeita seuraten (kuva 1). Kotona tehtävä itsenäinen harjoitus aiheutti puolestaan hieman enemmän päänvaivaa.

Omasta tyhmyydestä johtuneiden alkuhaasteiden jälkeen harjoitustyön tekeminen tyssäsi täydelliseen kyvyttömyyteen ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Pitkään kuvan 2 kaltainen kartta oli ainoa, mitä sain aikaiseksi ja siihenkin onnistuin korostamaan ainoastaan valitut kunnat (kuvassa 2 Tampere).

Kuva 2. Epätoivoinen yritys, korostettuna Tampere

Kiitokset työn loppuun saamiset kuuluvat opiskelukaverille, jonka yksityiskohtainen opetusvideo sai minussa aikaan valaistumisen. Lopulta sain aikaiseksi kartan (kuva 3), jossa on kuvattu Suomessa sijaitsevien kesämökkien määrää viiden eri luokan avulla. Tuotokseni ei todellakaan ole kaikista informatiivisin, saati laadukkain, mutta sai minut sitäkin iloisemmaksi. Aluksi jatkuva epäonnistuminen nimittäin harmitti kovasti.

Kuva 3. Kesämökkien määrä kunnittain

Valmiin kartan viimeistely on helppoa ja kivaa, vaikka nyt lopputulos näyttääkin kömpelöltä mittakaavasta johtuen. Suurimmat oivallukseni sain taas jälleen omasta oppimisestani. Iltapäivästä iltaan ei selkeästikään ole minulle ominaista aikaa keskittymiselle, ei siis ihme, etteivät kurssikerran opit jääneet päähän tässä työssä minua auttamaan. Lisäksi olen hämmästyttävän huono ymmärtämään asioita, jos niitä ei minulle useampaan kertaan selitetä. Uskoisin tämän kuitenkin kehittyvän, ja ainakin tällä kertaa toinen selityskerta pelasti minut täydeltä katastrofilta.

Janne Turunen esittelee blogissaan mielestäni osuvan alueanalyysin pienemmältä alueelta. Rajatumman alueen valitseminen kävi myös minulla mielessä, mutta en selkeästikään ole vielä sen tason GIS-velho, että olisin sen osannut toteuttaa. Datan visualisoiminen Turusen tapaan olisi mahdollistanut huomattavasti tarkempaa analysointia.

Lopulliselle kartalleni esitän kritiikkiä lähinnä luokitteluväleistä. Suurimpien arvojen kunnat ovat harvassa, joten niiden löytäminen kartalta on hankalaa. Punaisen sävyjen keskinäinen vertailu on myös hankalaa, kun alueet eivät ole tiiviisti vierekkäin. Olisin siis voinut vähentää luokkia esimerkiksi vain kolmeen. Tällöin alimman luokan valkoinen väri ei myöskään dominoisi pinta-alaa niin voimakkaasti.