University of Helsinki
Kolmannella kurssikerralla päästiin vanhan tutun pariin, kun vuorossa oli rasterikarttojen käsittelyä! Uusina teemoina tutustuttiin pistemuotoisiin aineistoihin sekä ruutukarttojen tekemiseen ja niiden avulla tiedon esittämiseen.
Tällä kerralla opetukset tuntuivat jääneen päähän suhteellisen hyvin ja yhdessä tehdyt vaiheet muistuivat mieleen, kun aloin tekemään itsenäisiä tehtäviä. Ensimmäisessä tehtävässä tuli toteuttaa kurssikerrallakin jo kertaalleen tehty ruutukartta, jossa ruudut saivat arvonsa pistemuotoisesta aineistosta. Kuvassa 1 onkin siis pääkaupunkiseudun asukkaiden jakauma alueelle. Kuvissa 2 ja 3 esitetään sekä miesten että ulkomaan kansalaisten prosentuaalista osuutta alueella.
Usein maahanmuuttokeskustelussa puhutaan paljon miesten osuudesta maahanmuuttajista. Vertailemalla kuvien 2 ja 3 väestön jakaumaa voidaan etsiä alueita, joilla asuu poikkeavan paljon sekä miehiä että ulkomaan kansalaisia. Kuvassa 2 miesvaltaiset alueet näyttävät keskittyvän eniten Kehä 3:n Espoon puoleiselle alueella. Nämä alueet eivät lähtökohtaisesti ole kovin tiiviisti asuttuja. Muuten yksittäisiä miesten suosimia asuinalueita löytyy muun muassa Sipoonkorven kaakkois- ja lounaisreunoilta.
Vastaavasti ulkomaan kansalaiset ovat kuvan 3 mukaan keskittyneet Kehä 1:n läheisyyteen lännessä ja hajanaisemmin itään sekä kehäradan varrelle. Ulkomaan kansalaisten jakautuminen on selkeästi satunnaisempaa kuin miesten. Ainoat alueet, jossa kummankin väestöryhmän osuus on korkeimmillaan ovat Kivistö sekä Siltamäki ja niiden välitön läheisyys. Esimerkiksi Villingissä, aivan ruudukon kaakkoisnurkassa, voidaan havaita mielenkiintoinen vaihtelu asukasryhmien välillä: tarkasteltaessa kahta vierekkäistä ruutua huomataan vasemmanpuoleisen olevan miesvaltaisempi ja vähemmän ulkomaan kansalaisia omaava kuin sen oikealla oleva ruutu, joka on tämän täysi vastakohta.
Tämän havainnon ja tarkistelun perusteella voidaan siis olettaa, ettei ainakaan pääkaupunkiseudulla asuvat ulkomaalaiset miehet päädy asumaan samoille alueille. Vertailtaessa karttoja keskenään on kiinnitettävä huomiota eri arvot saavaan skaalaukseen sekä alueen kokonaisväestön määrään. Ulkomaan kansalaista ei myöskään ole sen tarkemmin määritelty, eli kyseessä saattaa olla niin turvapaikanhakijoita, opiskelijoita kuin työssäkäyviä kaksoiskansalaisiakin.
Toisessa tehtävässä siirryttiin väestön analysoimisesta pinnanmuotojen tutkailuun. Tein Pornaisten alueelle sekä korkeuskäyrät kuten kurssikerrallakin, ja vertailin itse tekemiäni käyriä Paitulista ladattuun valmiiseen korkeuskäyräaineistoon. Kuvassa 4 on itse tekemäni korkeuskäyrät, kuvassa 5 Paitulin aineisto. Tässä vaiheessa on toki hyvä huomata, ettei kuvien liittäminen taaskaan onnistu syystä että “the server is busy or does not have enough resources”. Uutta yritystä siis kampuksen koneella.
Joka tapauksessa havaintoni käyrien tarkkuudesta ja tulkittavuudessa ovat osittain samassa linjassa esimerkiksi Hanna Pelkosen havaintoihin. Pelkonen kirjoittaa blogissaan siitä, miten QGISsissä korkeuskäyrät piirtyvät liian tarkasti. Sama on huomattavissa myös omassa tuotoksessani. Viivaa voisi helposti yksinkertaistaa ja yleistää ilman, että sen merkitys muuttuisi radikaalisti. Toisaalta Paitulista ladatussa, Maanmittauslaitoksen tuottamassa korkeuskäyräaineistossa korkeuskäyriä on enemmän kuin minun piirtämässäni. Tämä havainto on huomattavissa ainakin tarkastelemallani alueella Pornaisten Valkjärven ja Ruokijärven välisellä alueella.
EDIT 18.2.
Lähteet
Pelkonen, H. (13.2.2022) Viikko 4: Pisteitä ja ruutuja. Hannan kurssiblogi. Viitattu 13.2.2022. https://blogs.helsinki.fi/pelkohan/