Syyskuisia sadonkorjuun juhlia on vietetty perinteisesti elokuisina pimenevinä iltoina. Juhlat kruunaavat kotimaisten tuoreiden kasvisten kulta-ajan, lyhyen ja intensiivisen Pohjolan kesän. Pian talven koputellessa ovea olemme taas kotimaisten varastovihannesten ja kasvihuoneissa tuotettujen vihannesten varassa ja kevään edetessä yhä enenevin määrin tuontikasvisten varassa. Itse kuluttajana teen sinivalkoisia valintoja ja valitsen aina kotimaisen tuotteen, mikäli sen laatu tyydyttää minua. Yhä useammin valitsemani tuote on myös lähellä tuotettu. Jos tarkastellaan suomalaisten kasvisten kulutusta, on kotimaisuus vahva myyntivaltti. Jyrki Jalkasen Puutarha & kauppa lehdessä (21/2012) kirjoittaman artikkelin mukaan Suomessa syödyistä kasvihuonevihanneksista 60-95 % ja tärkeimmistä avomaavihanneksista 70-90 % viljellään Suomessa. Lähituotanto kiinnostaa yhä enemmän kuluttajia. Saamme kuulla kuluttajien kaipuusta jäljittää itse ruokansa pellolle saakka. Tähän kaipuuseen ovat vastanneet monet ruokapiirit ja ruokaosuuskunnat, jotka toimivat suoraan tuottajien kanssa yhteistyössä tai vastaavat itse tuotannon organisoinnista ns. kumppanuusmaatalouden mallin mukaisesti. Näin eri tavoin organisoitujen piirien jäsenet pystyvät tekemään aktiivisia valintoja riippumatta kauppojen hankintavastaavien mieltymyksistä ja pitkien ruokaketjujen vaikutuksesta tuotteen loppukäyttäjän saamaan laatuun.

Oli tuote tuotettu ulkomailla, Suomessa tai lähipellolla, on yksi asia varma: Kuluttaja arvostaa tuotteen tuoreutta, makua ja hyvää hinta/laatu-suhdetta. Ruoan ollessa kyseessä laatumielikuvaan liitetään tuoreuden ja maun lisäksi myös turvallisuus. Kukaan meistä ei halua sairastua syötyään turvallisina pitämiään kasviksia. Uskoakseni harva kuluttaja kuitenkaan on tietoinen siitä, kuinka paljon koko suomalainen kasvistuotantoketju tekee töitä laadun eteen. Laatu ei synny itsestään vaan sen takana on järjestelmällistä työtä. Suomessa on jo vuosia ollut käytössä puutarhatuotannon Laatutarha-ohjeisto, jonka tehtävänä on varmistaa puutarhatuotannon turvallisuus. Turvallisuuden lisäksi huomiota kiinnitetään ympäristöasioihin ja työntekijöiden työoloihin. Laatutarhaohjeiston noudattaminen on edellytyksenä kotimaisesta tuotannosta kertovan sirkkalehtimerkin käytölle. Sirkkalehtimerkki kertoo kuluttajalle tuotteen tuotannon eteen tehdystä järjestelmällisestä laatutyöstä, jonka toteutumista tarkastetaan säännöllisesti. Tämän neuvonnallisen tarkastuksen tekevät Kotimaisten Kasvisten valtuuttamat neuvojat. Neuvonnallinen tarkastus ei siis täytä 3. osapuolen tekemän tarkastuksen riippumattomuuden vaatimuksia.

Ruokaketju on tänä päivänä globaalia toimintakenttää, jonka pelisääntöjä suomalainenkaan kasvistuotanto ei voi olla huomioimatta. Pohjolaan on rantautunut kansainvälisesti toimivia ruokaketjuja, joiden hankintavastaavat pelaavat globaaleilla säännöillä eri puolilla maailmaa. Globaalissa ruokakaupassa laatujärjestelmätyö on keskeisellä sijalla takaamassa ostajien luottamusta tuotteen laadusta ja tuotannon vastuullisuudesta. Suomalainen tuottaja ei saa mitään erivapauksia tälläkään pelikentällä. Kansainväliset ruokapalveluyritykset vaativat 3. osapuolen auditoiman laatujärjestelmän käyttöä tavarantoimittajilta. Käytännössä tämä toimii jo tällä hetkellä esteenä tuotteiden saamiseksi Suomessa toimivien kansainvälisten ruokapalveluyritysten tarjontaan.

Maailmanlaajuisesti katsoen Suomi on pieni puutarhatuotteiden tuottaja ja tuotannon rakenne poikkeaa paljon suurien puutarhatuotantomaiden tuotantorakenteesta. Meillä on paljon pieniä perheviljelmiä, jotka käyvät vain kotimaan kauppaa pienillä tuotantomäärillä. Tämän takia kansainvälisten sertifiointijärjestelmien ehtojen täyttäminen olisi liian kallis ja raskas vaatimus suomalaisille tuottajille. Onkin tärkeä pystyä arvioimaan omat voimavarat oikein ja sen jälkeen lähteä vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin avoimin mielin. Suomessa onkin lähdetty rakentamaan neuvonnallisesti auditoitavan Laatutarhan rinnalle vaativampaa, kolmannen osapuolen auditoimaa ’LaatutarhaPLUS’ järjestelmää. Tavoitteena on luoda asiakasta tyydyttävä, mahdollisimman kustannustehokas ja yrittäjää motivoiva laadunjärjestelmä. Tätä työtä olemme toteuttamassa Puutarhaliiton ja Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa yhteistyössä tavoitteen luoda kotimaisesta tuotannosta kilpailukykyinen ja luottamuksen arvoinen.

Kirjoittaja MMT Sari Iivonen toimii Ruralia-instituutissa tutkimuskoordinaattorina.