Viron e-kansalaisuus on poikkeuksellisen rohkea, jopa radikaali sosiaalinen innovaatio. Sen kautta saadaan kerättyä tärkeitä kokemuksia ja tietoa digitaalisen hallinnon, e-kansalaisuuden sekä kansainvälisen e-liiketoiminnan kehittämiseen.

Viron e-kansalaisuus on yksi kiinnostavimmista digitaalisen hallinnon kansainvälisistä kokeiluista. Virolla on 1.3 miljoonan kansalaisen lisäksi nykyisin (12.2.2019) noin 51 200 e-kansalaista (e-residents). Viron julkilausuttu tavoite on muodostaa usean miljoonan kansalaisen digitaalinen alustayhteisö, joka jakaa tietoa ja yhteisiä kulttuurisia arvoja. Virolaiset ovat siis tosissaan pyrkimässä maailman johtavaksi digitaaliseksi kansakunnaksi.

Digitaalisen kansakunnan uudet ohjelmalliset tavoitteet julkistettiin joulukuussa 2018 Viron uudessa E-RESIDENCY 2.0 asiakirjassa. Siinä haetaan hyvin käynnistyneelle hankkeelle uutta tasoa ja uskottavuutta. Hankkeen kärkihahmona on Viron presidentti Kersti Kaljulaid. Uusi linjaus painottaa turvallisuutta, taloudellista ja kulttuurista hyötyä sekä käytön helppoutta.

Viron digitalisaation voi nähdä etenevän kahdella päälinjalla. Ensinnäkin Viron kansalaisille kehitetään parempaa julkisen hallinnon palvelujen saavutettavuutta verkon kautta. Digitaalinen tunnistautuminen on nykyisin käytössä 98 prosentilla virolaisista. Tämän rinnalla on määrätietoisesti kehitetty avointa digitaalista alusta-ajattelua, joka konkretisoituu Viron e-kansalaisuuden tai e-identiteetin (e-identity) muodossa. Tämä tarkoittaa, että myös muilla kuin Viron kansalaisilla on mahdollisuus päästä mukaan digitaalisen alustan palvelujen piiriin sekä vuorovaikutukseen muiden digitaalisen yhteisön jäsenten kanssa.

Keskeisenä ajatuksena on luoda uudenlainen alustayhteisö, joka huokoistaa julkisen ja yksityisen rajapintoja, synnyttää vuorovaikutusta erilaisten ihmisten välillä, tuottaa uusia innovaatioita ja yrittäjyyttä maantieteellisistä rajoista riippumatta. Viron kokeilussa murretaan osittain kansakuntien paikkasidonnaisuutta ja tavoitellaan nettiyhteisöissä liikkuvia aktiivisia ihmisiä. Toisaalta keskeisenä tavoitteena on sitoa ihmisten huomiota ja toimintaa Viron kannalta hyödyllisiin asioihin. E-kansalainen pääsee osaksi hyvin monikulttuurista ja luovaa vuorovaikutusta.

Viron e-kansalaisiksi identifioituneiden määrä on ollut tasaisen vahvassa kasvussa vuodesta 2015 lähtien. Nykyiset 51 200 e-kansalaista edustavat kaikkiaan 160 eri kansallisuutta. Suomalaiset ovat alusta asti olleet ahkeria e-kansalaisuuden hakijoita. Suomalaisten suhteellinen osuus on kuitenkin kokonaismäärän kasvaessa pienentynyt, mutta suomalaisia on edelleen eniten, noin 10 prosenttia kaikista Viron e-kansalaisista. Toiseksi eniten on venäläisiä, sitten ukrainalaisia, saksalaisia, amerikkalaisia ja brittejä. Yrityksiä yhteisön jäsenet ovat perustaneet Viroon tähän mennessä noin 6100, ahkerimmin niissä toimivat ukrainalaiset, saksalaiset ja venäläiset. Neljänneksi aktiivisimpia yritysten perustajia (392 yritystä) ovat suomalaiset.

Miehet ovat kautta Viron e-kansalaisuuden historian muodostaneet enemmistön (nykyisin 88 %). Uudessa ohjelmassa asetetaankin yhdeksi tavoitteeksi naisten osuuden lisääminen sekä e-kansalaisina että yritysten perustajina. Konsepti siis herättää kiinnostusta erityisesti miehissä. Ehkä he näkevät virtuaalisen kansakunnan tärkeänä uutena vallattavana tilana.

Viron e-kansalaisuus on poikkeuksellisen rohkea, jopa radikaali sosiaalinen innovaatio. Sen kautta saadaan kerättyä tärkeitä kokemuksia ja tietoa digitaalisen hallinnon, e-kansalaisuuden sekä kansainvälisen e-liiketoiminnan kehittämiseen, johon kohdistuu myös merkittäviä uhkia.

Pari vuotta sitten Viron digitaalisiin palveluihin ja e-kansalaisuuden tunnistautumisjärjestelmiin tehtiin laajamittaista häirintää, joka aiheutti ongelmia käyttäjille. Olemassa olevia e-identiteettejä jouduttiin varmentamaan uudelleen. Tämä herätti kysymyksen tietosuojasta ja luotettavuudesta.

Virolaisittain hyökkäys näyttää olevan paras puolustus. Uudet E-RESIDENCY 2.0 linjaukset eivät viittaa siihen, että kokeilu olisi ottamassa taka-askelia, päinvastoin siinä esitetään avoimuuden, keinoälyn ja käyttäjälähtöisyyden lisäämistä.

Kiinnostavaa kokeilua voi seurata ajantasaisesti verkossa ja e-kansalaisuutta voi helposti myös itse hakea, vaikka vain ”hyvin vuoksi”. Tämän on motiivikseen ilmoittanut 13,7 prosenttia hakijoista. Kuulun myös itse tähän joukkoon, koska on äärimmäisen kiinnostavaa seurata, millaisia muotoja tämä monikulttuurinen alustayhteisö tulee lähivuosina saamaan.

Kirjoittaja Torsti Hyyryläinen toimii varajohtajana ja tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.