Koronakriisistä syntyy myös ratkaisuja aikamme haasteisiin

Toni Ryynänen
Torsti Hyyryläinen
Saana Santalahti
Ryo Umeda

Ketterät alustatalouden toimintamallit voivat tukea myös poikkeusajan strategioiden toimeenpanoa

Koronakriisi on kautta maailman haastanut kansallisvaltioiden valmiudet ja kyvyn hallita laajoja kriisejä. Suomi on strategiassaan tähän asti onnistunut suhteellisen hyvin, mutta toimeenpanossa on ollut myös parantamisen varaa. Yksi median huhtikuussa uutisoimista tapauksista liittyy Suomen valtion suojavälinevarautumiseen ja erityisesti Huoltovarmuuskeskuksen tekemiin hengityssuojainhankintoihin. Ensin keskusteltiin Huoltovarmuuskeskuksen monin tavoin epäonnistuneista suojainkaupoista (YLE, 9.4.2020) ja sitten uutisoitiin, kuinka Suomi jäi syrjään EU:n yhteisestä hengityssuojainhankinnasta (YLE, 19.4.2020). Tapaukset nostavat kiinnostuksen kohteeksi julkisen sektorin organisaatioiden toimintatapojen jäykkyydet ja yritysten reagointikyvyn nopeasti muuttuvissa epidemiatilanteissa.

Terveydenhuollon organisaatioiden ja kansalaistenkin käyttämien suojavarusteiden niukkuus on puhuttanut globaalisti. Hierarkkisena yhteiskuntana tunnettu Japani tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin: paikallisesti tuotettuja suojausvarusteita välitetään furusato noozeina tunnetun kotiseutulahjoitusjärjestelmän avulla. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien. Kansalaiset voivat osallistua siihen tekemällä vapaaehtoisen ja verovähennyskelpoisen rahalahjoituksen asuinkunnan ulkopuoliselle kunnalle tai maakunnalle. Lahjoittajat voivat valita järjestelmässä vastalahjan. Keskeistä järjestelmässä on sen toimiminen alustatalouden periaatteiden mukaan: järjestelmässä on reilu kymmenen lahjoitussivustoa ylläpitävää alustayritystä, jotka yhdistävät tehokkaasti niin lahjoituksia antavat kansalaiset kuin kunnat ja paikalliset yritykset tuotteineen.

Tutkimme parhaillaan Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa hankkeessa furusato noozei -järjestelmän toimintalogiikkaa alustatalouden näkökulmasta. Olemme kiinnostuneita siitä, miten järjestelmä kykenee sopeutumaan monimuotoisiin paikallisen kehittämisen ongelmiin ja reagoimaan niihin alustatalouden toimintatavoin. Lahjoitusjärjestelmässä toimivat alustayritykset ovat reagoineet nopeasti uuteen kysyntään.

Japanissa on uutisoitu kiinnostavasta tapauksesta, joka liittyy suojavarusteiden kysyntään ja tarjontaan. Hengityssuojainten ja desinfiointiaineen jakamisesta vastalahjana furusato noozei -järjestelmän kautta on raportoitu muun muassa lukuisissa Twitter-kirjoituksissa. Esimerkiksi Yahoo! Japanin uutissivuilla (27.4.2020) ollutta Saga Shimbun -lehden artikkelia on jaettu aktiivisesti. Artikkelin mukaan Sagan ja Yoshinogarin kunnat tarjoavat vastalahjoina hengityssuojaimia ja desinfiointiainetta. Tuotteet ovat olleet suosittuja ja ”tilauksia on tulvinut”. Yoshinogarin kangassuojaimet ovat paikallista käsityötä, ja niiden suosio on ylittänyt tuotantokapasiteetin. Sagan kunta tarjoaa myös paikallisen valmistajan tekemää desinfiointiainetta.

Hengityssuojaimet nousivat nopeasti Furusato Choice -alustayrityksen välittämien lahjatuotteiden listassa kymmenen suosituimman joukkoon. Saga Shimbun artikkelissa alustayrityksen edustaja kertoo, että poikkeuksellisessa tilanteessa suurten yritysten tuotanto ei riittänyt kattamaan moninkertaistunutta kysyntää. Tämä mahdollisti paikallisten pienten ja keskisuurten yritysten tulon markkinoille sekä tuotteiden jakelun alustatalouden toimintamalliin perustuvassa lahjoitusjärjestelmässä.

Sairaaloista suojavarusteet ovat paikoin loppuneet. Sosiaalisessa mediassa japanilaiset ovat pohtineet, pitäisikö nämä tuotteet antaa ensisijaisesti terveydenhuollon käyttöön. On myös kysytty, voiko hengityssuojaimia pitää erityisen paikallisina tuotteina? Lahjoitusjärjestelmän keskeinen kriteeri on nimittäin se, että vastalahjojen tulisi täyttää paikallisen tuotteen piirteet. Järjestelmän tarkoitus on tukea paikallisia yrityksiä ja sitä kautta paikallista aluekehitystä.

Kansalaisten tekemät lahjoitukset eivät kriisitilanteissa perustu aina vastalahjojen houkuttelevuuteen. PR Timesin artikkelin (24.4.2020) mukaan Japanin pohjoisimmassa Hokkaidon maakunnassa kerättiin vain kuudessa tunnissa Furusato Choice alustayrityksen kautta koronaviruksen vastaisiin toimenpiteisiin noin 200.000 euroa. Japanin kansallisen mediayhtiö NHK:n (24.4.2020) mukaan yhdessä päivässä kerätty summa oli yli 290.000 euroa. Furusato Choice -yrityksen tietojen mukaan lahjoitussumma oli nelinkertaistunut 6.5.2020 mennessä. Tässä lahjoitusjärjestelmän kautta toteutettavassa joukkorahoituskampanjassa ei ole tarjottu vastalahjoja.

Japanilaiset ovat kertoneet sosiaalisessa mediassa koronaepidemian aikana tekemistään lahjoituksista. Vielä on liian aikaista sanoa, nousevatko lahjoitusmäärät epidemian vuoksi, mutta erilaiset luonnonkatastrofit ovat aiemmin lisänneet järjestelmän käytön suosiota. Tämä oli havaittavissa esimerkiksi vuonna 2011, kun Japania ravisteli Fukushiman ydinvoimalakatastrofinkin aiheuttanut suuri maanjäristys. Ihmiset halusivat tuolloin auttaa järistyksestä kärsineitä kuntia tekemällä vapaaehtoisen lahjoituksen.

Yleisemmin nämä ajankohtaiset uutiset Japanista kertovat siitä, että kotiseutulahjoitusjärjestelmä on perinteistä hallintoa joustavampi. Valtakunnallisen järjestelmän varsinaisena tarkoituksena on ollut vahvistaa pienten kuntien elinvoiman kehittämistoimien vaikuttavuutta. Esimerkkimme valossa on huomionarvoista, että järjestelmä pystyy reagoimaan myös valtakunnan tasolla tapahtuviin yllättäviin kriiseihin. Järjestelmässä on siis systeemistä ketteryyttä, jota tarvitaan muuttuvassa maailmassa.

Jutun kirjoittajat ovat:
Toni Ryynänen, vanhempi tutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Torsti Hyyryläinen, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Saana Santalahti, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
Ryo Umeda, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *