Pääsy kielletty MAASEUDULLE / tillträde förbjudet!

Maailmalla leviävä Covid-19 ei ole ensimmäinen kulkutauti laatuaan, mutta voimallinen se on. Taudin ohella kiertävät maailmaa arviot sen vaikutuksista. Tämä pandemia osoittaa Michael O’Sullivanin mukaan miten globalisaatio toimii, mitkä ovat sen heikkoudet (ks. Hyyryläinen tällä palstalla). Göran Therborn katsoo kriisin tekevän yhteiskuntaluokat näkyviksi (Aftonbladet). Tapahtumien kulku nostaakin esiin monenlaisia ongelmia, jotka tavallisesti piilevät yhteiskunnan rakenteissa, myös niitä, jotka liittyvät maaseudun ja kaupungin suhteeseen. Hyödyllinen katsaus tähän on lontoolaisen professorin Nic Gallent’in pohdinta maallepaosta tämän kevään kuukausina (Town and country planning April/May 2020). Britanniassa kaupunkilaiset lähtivät suurella joukolla maaseutuasuntoihinsa tai vuokra-asuntoihin maalle, näin myös USA:ssa, Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa jne. Esimerkiksi yhden päivän aikana, ennen matkustusrajoitusten astumista voimaan, siirtyi 11 000 italialaista Sardiniaan lentokoneella ja lautoilla. Tällaiset matkailijavirrat ovat tietenkin herättäneet maaseudulla pelkoa sairauden leviämisestä ja halua estää sinne tuloa. Pohjoismaita Gallent ei käsittele, joten lienee paikallaan ottaa esiin Ruotsissa käyty ajankohtainen keskustelu, jota olen seurannut television ja sanomalehtien välityksellä.

Ruotsissa ei ole asetettu liikkumiselle rajoituksia kuten Suomen Uudellamaalla, vaikka toki Ruotsinkin hallitus on antanut suosituksen välttää matkustamista Tukholman läänistä mökeille ja hiihtokeskuksiin. Nyt kesän lähestyessä on maaseutukunnille aiheutunut huolta siitä, miten kohdella avun tarpeessa olevia, lomailevia tukholmalaisia. Ruotsalaisilla on mökkikunnassaan lain takaama oikeus sairaanhoitoon ja kotihoitoonkin. Tämä perustuu kymmenkunta vuotta sitten tehtyyn lainmuutokseen – maksut hoitaa kotikunta, mutta mökkikunta huolehtii hoidosta. Nyt paikkakuntalaiset pelkäävät, etteivät itse saa tarvitsemaansa hoitoa, kun vierailijat vaativat lain heille takaaman hoidon. Terveydenhoito on jo omista asukkaista kuormittunut ja sairaudet ja karanteenit vaivaavat henkilökuntaa. Monien kuntien päättäjät katsovat, etteivät niiden resurssit riitä hoitamaan mökkiläisiä. Huolta kasvattaa se, etteivät ulkomaanmatkat ole tänä kesänä mahdollisia ja kaupunkilaisten odotetaan entistä suuremmalla joukolla lomailevan maaseudulla ja saaristossa.

Suositulla länsirannikolla sijaitsee Bohus-lääni, jonka kunnat ovat lähettäneet hallitukselle aiheesta adressin (Dagens Nyheter 21.4.2020). Siinä toivotaan valtion päättäjiltä, että ne vapautettaisiin velvollisuudesta hoitaa ja pitää huolta muista kuin ympäri vuoden kunnissa asuvista kansalaisista. Onhan jo tavallisenakin kesänä hankala järjestää kaikille kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluja ja nyt se tuntuu paljon vaikeammalta. Tukholmasta itään on Värmdön saaristokunta. Siellä on tehty päätös, etteivät kesävieraat saa kotihoitoa, se on lainvastainen vaikkakin olosuhteiden pakottama. Tavallisena kesänä kunnan asukasmäärä kaksinkertaistuu, ja kuvaan kuuluvat sadat kesänviettäjät, joilla on oikeus kotihoitoon. Kunta on kääntynyt asiassa sosiaaliministeriön puoleen ilman tuloksia. DN:n pääkirjoitus 23. huhtikuuta on otsikoitu ”Kommuner har nog med sina egna” (kunnilla on kylliksi tekemistä omien asukkaidensa hoitamisessa). Sosiaaliministeri Lena Hallengren ei ole luvannut lainmuutosta, vaikka suositteleekin kaupunkilaisille pysymistä asuinkunnassaan ja toivoo kuntien hoitavan asian keskinäisillä sopimuksilla. Keskustelu jatkuu, ja tänään, 29. huhtikuuta kertoo DN, että jo noin 50 kuntaa haluaa irtautua velvollisuudesta kesävieraita kohtaan. Toteutuessaan tämä merkitsee lain rikkomista, ja ministerinkin antama neuvo tulkitaan artikkelissa kehotukseksi kiertää lakia. Pulmallinen tilanne!

Keskustelu mökkiläisten oikeuksista osoittaa, miten vaikea on ratkaista, keitä he oikeastaan ovat – vieraita vai omia – ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä pitäisi olla. Ehkä he ovat yhtä aikaa sekä vieraita että omia, mutta silloin kyseinen ratkaisu vaikeutuu entisestään. Keskustelun taustaan kuuluu viime vuosina kasvanut alueiden tyytymättömyys Tukholmaan, mikä on näkynyt ja kuulunut populistipuolue ”ruotsindemokraattien” kannatuksen nousuna. Monet paikkakuntalaiset toki sanovat lomalaisten olevan sinänsä tervetulleita. Sen voi ymmärtää, koska taloudellinen piristysruiske lomalaisista on melkoinen. Mutta heistä aiheutuu myös kustannuksia ja nyt etenevän sairauden kohdalla vieläpä terveysuhka.

Nostaako tässä päätään ikiaikainen maaseudun ja kaupungin vastakkaisuus?  Sehän on vaikuttanut jo ratkaistulta, kun puoli vuosisataa kestänyt hyvinvointivaltion rakentaminen on tasoittanut pahimmat epäkohdat ja kun on tunnustettu monipaikkainen asuminen omaksi asumismuodoksi muiden joukossa. Ilmeistä on, että kakkosasumisen asema ja asukkaan oikeudet, velvollisuudet ja tariffit edellyttävät vielä paljon päänvaivaa ja vaativat uusia poliittisia ratkaisuja.

Kiitän Manu Rantasta saamistani kommenteista.

Kirjoittaja toimi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteiskunnallisen maaseutututkimuksen professorina vuosina 2005-2013.

Leo Granberg
emeritusprofessori
Ekerö 29.4.2020

1 thought on “Pääsy kielletty MAASEUDULLE / tillträde förbjudet!

  1. Maaseutukuntien kapina lomailevia tukhomalaisia vastaan saa jatkoa. 20.6.2020 sosiaaliministeri Lena Hallengren ilmoittaa, että kuntien on vastattava kakkosasunnossaan lomailevien hoidosta ja terveyspalveluista, jos heillä on oikeus niihin kotikunnassaan. Kuten blogissa kerroin, monet kunnat ovat vaatineet lainmuutosta ja vedonneet hallitukseen, koska niillä ei ole voimavaroja hoitaa tätä tehtävää pandemian oloissa. Kuitenkin välittömästi ministerin ilmoituksen jälkeen ilmoittivat useat kunnat, että ne tulevat rikkomaan tätä lakia. Tämä tilanne näyttää koskevan erityisesti Ruotsin länsirannikon ja Tukholman ulkosaariston kuntia, mutta todettakoon että myös oma asuinkuntani Ekerö on aiemmin julistanut, ettei aio ottaa lain edellyttämää hoitovastuuta. Ja mehän asumme 18 km päässä Tukholman keskustasta. Saa nähdä miten tästä selvitään. Onko tämä se hallituskysymys, joka lopulta kaataa sosiaalidemokraattien ja miljöpuolueen hallituksen? Ehkä ei, sillä vasemmistopuolue ei ole liittynyt muun opposition riveihin ainakaan vielä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *