Kurssikerta 4

Tällä kurssikerralla perehdyimme rasteriaineistoihin ja rasteriaineistoihin sekä kartta-aineiston tuottamiseen piirtämällä. Rasteriaineiston käsittely osoittautuikin yllättävän paljon hankalammaksi ohjelman suoriutumisen kannalta kuin odotin. Hieman useammin kuin vain muutaman kerran onnistui koko ohjelma kaatumaan ja pääsi aloittamaan uudestaan aina hieman eri tavoin. Oppi tässä kuitenkin välitallennuksien tärkeyden muutaman onnistumisen menetyksen jälkeen.

Kartassa (Kuva 1) on nähtävissä äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien asukkaiden sijoittuminen pääkaupunkiseudulla. Alue on jaettu tasakokoisiin 500m x 500m ruutuihin, joihin jokaiseen on laskettu ja kuvattu asukkaiden määrää kuvaava summa väreillä. Asukasmäärät on jaettu viiteen luokkaan välillä 1-269. Pääkaupunkiseudun 490 173 asukkaasta muunkielisiä asukkaita on yhteensä 132 017.

Karttaan olisi pitänyt lisätä jonkinlainen pohjakartta, päätiet tai edes jotain tunnettuja kohteita, jotta kartan ilmiöiden sijoittumista olisi helpompi hahmottaa. Tällaisenaan kartta kyllä kuvaa väestöntiheys informaatiota, mutta sitä on hankalampi käyttää edelleen muualla, kun tarkat sijainnit jäävät hämärän peittoon.

Aiemmin tunnilla tehtyyn kokonaisväestön sijoittumista kuvaavaan väestöntiheyskarttaan verrattuna muunkieliset asukkaat ovat sijoittuneet osittain samoille alueille. Eron näiden väestöntiheyskarttojen välille tekee kuitenkin itäisten alueiden korostuminen ja keskustan väkimäärän vähemmyys. Pääkaupunkiseudun itäosissa sijaitsevat väestökeskittymät, kuten aikalailla kaikki muutkin suuremmat keskittymät, ovat lisäksi sijoittuneet hyvin lähelle julkisen liikenteen pääväyliä kuten alla olevassa kuvassa (Kuva 2) on nähtävissä.

Koko pääkaupunkiseudun vieraiden kielien kirjosta suurin osuus on Venäjän ja muiden entisen Neuvostoliiton kielten ryhmällä sekä Aasian kieliryhmällä (Taulukko 1). Helsingin seudulla suurin osuus on kuitenkin somalin-, venäjän-, englannin- ja arabiankieliryhmillä.

Pääpiirteittäin vieraskielisten asukkaiden sijoittumista alueittain on kuvattu alla olevassa kartassa (kuva 3). Kuten kuvasta huomaa, aivan Helsingin ydinkeskustaan ovat painottuneet Länsi-Euroopan kielet, pääkaupunkiseudun itäosiin puolestaan Venäjä ja muut entisen Neuvostoliiton kielet, pääkaupunkiseudun länsipuolelle Muun Aasian, Lähi-Idän sekä Pohjois-Afrikan kielet ja pääkaupunkiseudun pohjoisosiin taas suurimmilta osin Baltian kielet.

Ajatuksia tehdystä tehtävästä ja teemakarttavalinnoista

Ruututeemakartalla on mielestäni hyväksyttävää esittää absoluuttisia arvoja, jos kartan ruudut ovat riittävän suuria, eikä henkilöitä pystytä jäljittämään niistä henkilökohtaisesti. Se, että kannattaako käyttää absoluuttisia vai suhteellisia arvoja riippuu täysin ilmiöstä mitä ollaan tarkastelemassa. Se kumpi tapa näyttää tuloksia visuaalisesti selkeämmin on kannattava tapa valita käyttöön.  

Ruututeemakartan informaatioarvo on koropleettikarttoihin ja pisteteemakarttoihin verrattuna selkeämpi ja tarkempi. Se tuo myös pienellä alueella tapahtuvia muutoksia paremmin esille, joita esim. koropleettikartta ei välttämättä pystyisi. Koropleettikartoissa ilmiöitä liittää helposti myös laajemmille alueille kuin niitä todellisuudessa esiintyy. Mutta toisaalta koropleettikartat ovat parempi valinta muun muassa selkeitä ja laajoja ilmiöitä kuvatessa, esimerkiksi Suomen kasvillisuusaluekartoissa tuskin tällainen määrällisesti monin värein luokiteltu ruututeemakartta-aineisto näyttäisi selkeältä, vaan pikemminkin sekavalta väripalapeliltä. Toki se sisältäisi tarkempaa tietoa, mutta esimerkiksi uutisissa, mainoksissa ja esitteissä näin tarkkaa informaatiota ei yleensä haeta.

Lähteet:

http://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/alueellinensijoittuminen