Kurssikerta 5

QGISin keskeisimmät työkalut sekä ajatuksia niistä

Tämänhetkisen paikkatieto-osaamiseni perusteella QGISin keskeisimmät työkalut ja toiminnot ovat erilaiset aineiston tuontitoiminnot ja niiden yhdistämiseen / vertailuun liittyvät työkalut. Myös visuaalisen ilmeen muuttamiseen on mukavia ja yksinkertaisia toimintoja.

Tällä hetkellä itselle tutuimmat ovat shapefile-, rasteri- ja tekstitiedostoaineiston tuonnin työkalut. Näissä harvemmin on tullut minkäänlaisia ongelmia ensimmäisilläkään kerroilla.

Tietojen yhdistelyyn käytettävät Spatial Query, Intersection ja Join attributes by location -työkalut ovat tulleet nyt myös tutuiksi pikkuhiljaa. Työkalut eivät tässäkään tapauksessa ole itsessään aiheuttaneet ongelmia, mutta usein kun olen tehnyt uusia karsittuja layereita tilastolayereista, on kaikki tasot alkaneet mennä hieman sekaisin ja unohtuu millä työkalulla ja tavalla mikäkin on tehty. Toinen hyvinkin paljon turhautumista aiheuttanut ominaisuus on ollut näiden työkalujen jumiutuminen ja tästä syystä koko ohjelman kaatuminen.

Myös piirtolayerin ja piirtotyökalujen kanssa on mennyt ihan hyvin. Valmiin aineiston kasaaminen karttakuvaksikin lähti onnistumaan muutaman kokeilun jälkeen New Print Composer -toiminnolla. Vaikeinta oli aineistojen sijoittelu ja valitseminen karttakuvaan, mutta pakko on myöntää että nyt muutamien karttojen jälkeen, tämä loppuhomma menee jo aika rutiinilla.

Layereiden valintaan liittyvät Select By Expression, Select Features by Value, Select All Features -työkalut sekä Field Calculator ovat olleet myös paljon käytössä. Mittaustyökalut Measure Line ja Measure Area olivat myös melko käteviä työkaluja. Measure Area -työkalun kanssa on kuitenkin se ongelma, että piirretyn alueen suuruus ei piirroksessa ole yhtä tarkka kuin pistekohtaisen tiedon avulla paikannetun alueen suuruus. Mutta apuvälineenä toiselle tarkemmalle laskutoiminnolle ne olivat molemmat käytännöllisiä apuvälineitä.

Hankalinta ja vierainta on ollut rasteriaineistoon liittyvät työkalut ja tehtävät sekä eri tiedostomuotojen eron muistaminen. Enemmänkin se, että millä työkalulla tuotiinkaan minkä muotoista aineistoa ja mitä aineistoja yhdistettiin milläkin toiminnolla.

Näitä rasteriaineistojen löytämiseen, tuomiseen ja hyödyntämiseen liittyviä toimintoja ja väyliä haluan oppia vielä paremmin. Onneksi QGISin kotisivuilla on yksinkertaisia ja mukavia ohjeita kuvien kera tällaisten perusominaisuuksien käyttämiseen ja soveltamiseen.

QGISin puskurivyöhyke ominaisuutta voidaan käyttää esimerkiksi vaikutusalueiden ominaisuuksien ja etäisyyksien mittaamiseen sekä kartoittamiseen. Muita käyttötarkoituksia en puskurivyöhykkeille ole keksinyt.

QGISin avulla ratkaistavien ongelmien kirjoon ja laatuun vaikuttaa ehdottomasti lähdeaineiston selkeys, laajuus ja todenmukaisuus. Ohjelman avulla saatuja ratkaisuja ei korkeasta tarkkuudesta ja täsmällisyydestäkään huolimatta voida julkaista sellaisenaan. Tai toki voidaan, mutta saako silloin aineistosta kukaan muu selvää. QGISin avulla saadut kuvaajat ja kartat yksinkertaistavat aineistoa ja tuloksia. Ohjelman käyttäjän on myös karsittava ja valittava lähdeaineistosta vain tiettyjä osia, minkä tähden tulkintoja on samasta aiheesta monenlaisia.

Kurssikerralla saatuja tuloksia keräilin parhaani mukaan oheiseen taulukkoon (tulostaulukko). Myönnän sen olevan hieman puutteellinen ja huolimattoman oloinen, mutta mittauksia tehdessä tuntui, että kaikki meni solmuun ja vastaukset vain vaihtuivat jokaisella tarkistuskerralla.

Lähteet:
https://docs.qgis.org/2.8/en/docs/training_manual/index.html