Viimenen kurssikerta! Vihdoin! Vai joko nyt?

Tällä kurssikerralla emme saaneet enää minkäänlaisia ohjeita, vaan meidän oli kyettävä tekemään kaikki täysin itsenäisesti. Ennakkotehtävänä ennen tätä kurssikertaa meidän piti hankkia pohjakartta, sekä mahdollisesti aineistoa jota haluamme siihen sijoittaa. Valitsin pohjakartakseni kartan Afrikasta, jossa näkyvillä oli ainoastaan valtioiden rajat.

Kun pohjakartta oli edessäni ryhdyin pohtimaan asioita, joita haluaisin siinä näkyvän. Etsin näitä aineistoja netistä pitkään ja hartaasti, ja latasin tietokoneelleni ainakin 30 tiedostoa. Yritin sijoittaa niitä näkyväksi kartalle uudelleen ja uudelleen, mutta jostain syystä ne olivat täysin näkymättömiä. Kaikki aineistojen tiedot olivat hallussani, mutta epätoivo hiipi luokseni, kun en keksinyt miten saisin ne kartalle oikealle paikalle. Lopulta ongelma ratkesi, kun sain kuulla että kaikki johtui siitä että minulla oli useita eri koordinaattijärjestelmiä käytössäni. Tämän jälkeen kartallani oli noin 10 eri muuttujaa sairaaloista valuma-alueisiin.

Ensimmäisessä kartassani tarkastelin suurien kaivojen sijaintia kartalla, samalla pitäen vesistöt näkyvinä. Kaivoja vaikutti olevan vain tietyillä alueilla suurina keskittyminä, usein paikoissa, joissa jokia ei ollut niin paljoa. Minua kuitenkin jäi häiritsemään tämä tietokanta, sillä en käsittänyt millaisia kaivoja kartassa oli, miksi useissa valtioissa ei ollut ollenkaan? Pienen tutkimisen jälkeen selvisi, että nämä kaivokeskittymät sijaitsevat osittain Afrikan tärkeimmillä pohjavesialueilla.

 

 

Kuva 1, Kaivojen sijainnit Afrikassa.

Kuva 2, Lentokenttien ja sairaalojen sijainnit. 

 

Halusin tarkastella aineston avulla tärkeitä keskuksia Afrikassa. Ensin latasin aineistoa, jossa näkyvillä oli suuret kaupunkialueet, mutta en saanut sitä järkevästi kartalle. Päätin siis, että sairaalat ja lentokentät kartallat auttavat hahmottamaan, missä on tärkeitä asukaskeskittymiä. Toisaalta sairaaloiden ja lentokenttien suuri määrä voi kertoa myös kriisialueesta, varakkaammasta alueesta tai muusta alueen erityispiirteestä.

Kuva 3, Vesistöt ja valuma-alueet Afrikassa.

Tarkastelin koko Afrikan valuma-alueita sekä vesistöjä. Alueilla joissa joet haarautuvat yhä useampaan suuntaan sijaitsee myös enemmän pieniä valuma-alueita.

Kuva 4, Afrikan isoimmat tiet sekä rautatiet

Moi!

En päässyt osallistumaan viidennelle kerralle paikan päälle, ja minulla oli epäilykseni siitä, miten tehtävät onnistuisivat itsenäisesti. Kuitenkin eräänä torstai-iltapäivänä törmäsin auttavaan enkeliin (Johanna Lehtinen<3), jonka kärsivällisellä avustuksella sain hommat hoidettua.

Uusia asioita ja toimintoja oli paljon, sekä vanhojen asioiden mieleenpalauttaminen ei sujunut täysin mutkattomasti. Koen kuitenkin, että tämän kurssikerran monipuoliset ja laajat tehtävät auttoivat hyödyntämään suurinta osaa aiemmin oppimistamme taidoista. Tehtävät alkoivat bufferien tekemisellä, joka tuli kurssikerran aikana todella tututksi hommaksi. QGIS:in spatial query sekä statistics panel olivat myös tärkeimpiä toimintoja oikeiden tulosten saamiseksi.

Hankalinta näissä tehtävissä minulle oli muistaa tai ymmärtää sitä, mitkä tasot tai tiedot olivat valittuina kuin vertailtiin tiettyjä tekijöitä. Kun esimerkiksi laskimme tietyllä lentomelualueella asuvia ihmisiä, en meinannut mitenkään käsittää mitkä tiedot tuli syöttää spatial query -toimintoon. Kertaamisen kautta kuitenkin ajatus alkoi hahmottua.

Suurin osa tehtävistä keskittyi sekä Malmin lentokentän että Helsinki-Vantaan lentokentän bufferivyöhykkeisiin, joista laskettiin mm. asukkaiden määriä tietyillä melualueilla. Myös väestöön liittyvät tehtävät toimivat suurinpiirtein samalla periaatteella.

Itsenäistehtävässä tuotoksena oli alla näkyvä kartta, jossa on kuvattuna lukuarvoina sekä pylväinä uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudulla. Kartalta erottuvat selvästi alueet, joilla altaiden määrä on huomattavasti suurempi kuin muilla alueilla. Nämä alueet sijaitsevat Helsingin etelä- sekä länsiosissa. Joku taisikin pohtia ääneen, että miksi altaat sijaitsevat alueilla, joissa merikin olisi aivan vieressä.

Kuva 1, Uima-altaiden sijainnit pääkaupunkiseudulla kuvattuna pylväinä sekä numeroina. 

 

Taulukko 1, Tiedot tutkimistamme asioista. Tutkimme mm. asukastietoja, melualueita sekä uima-altaita.

Heips

Kuudes kurssikerta ja kurssin loppu häämöttää. Tämä kerta alkoi reippailulla raittiissa ulkoilmassa jota raikasti entisestään lyhyt raekuuro. Ulkona kävelimme päättömästi paikasta toiseen, merkiten puhelinsovellukseen sijaintimme sekä kokemuksiamme paikoista. Saimme kaikkien ryhmäläistemme tiedot syötettyä QGis:iin ja pystyimme tarkastelemaan tekemiämme havaintoja kartalta, ja visualisoimaan niitä. Tarkastelussa esiintyi mm. kokemuksia alueiden viihtyvyydestä sekä turvallisuudesta. Suuria eroja emme saaneet tällä ryhmällä aikaan, mutta kuitenkin kartalta erottui muutama alue jotka koettiin hieman epämiellyttävemmiksi.

Kuva 1, Punaiset alueet koettiin epämiellyttävimpinä

Itsenäistehtävänä tällä kertaa sijoittelimme kartalla tietoja erilaisista kohteista, kuten tulivuorista ja maanjäristyksistä. Opimme hyödyntämään exceliä luodaksemme sellaisia taulukoita, jotka saa siijoitettua kartalle koordinaattitietojen avulla. Tämä oppi aukeni yllättävän nopeasti, ja karttojen teko luisti hyvin. Eniten päänvaivaa aiheutti se, mitä kartalle olisi järkevää sijoittaa. Päätin tehdä ainakin vertailun erikokoisista maanjäristyksestä, mistä näkyykin valtava ero järistysten määrässä riippuen magnitudien määrästä (yli 6 tai yli 8 magnitudia). Maanjäristysten tiedot ovat vuosien 1980-2013 väliltä. Sijoitin kartalle myös tietoja tulivuorista sekä meteoriittien putoamiskohdista.

Kuva 2, Yli kuuden magnitudin maanjäristysten ja tulivuorten sijainnit kartalla. 

Kuva 3, Meteoriittien ja tulivuorten sijainnit kartalla.

Eniten meteoriitteja on pudonnut Australian alueille, sekä Euroopassa.

Kuva 4, eri kokoisten maanjäristysten vertailu.

Kartoista voidaan havaita vahva yhteys tulivuorten ja maanjäristysten sijaintien välillä. Tämä johtuu siitä, että usein molemmat esiintyvät litosfäärilaattojen reunoilla, joissa laatat kohtaavat eri tavoin. Esimerkiksi Etelä-Amerikan länsirannikolla sijaitsee paljon tulivuoria ja siellä on paljon maanjäristyksiä, sillä siellä sijaitsee Nazca-laatan ja Etelä-Amerikan laatan alityöntövyöhyke. Kaikki kartoilla näkyvät maanjäristykset ovat voimakkuudeltaan jo suuria ja aiheuttavat vakavaa tuhoa. Vaikutukset saattavat olla todella vaihtelevat riippuen  siitä että sijaitseeko järistyskeskus keskellä aavikkoa vai kaupungin ytimessä.

Suurin osa näistä kartoilla näkyvistä tulivuorista ja maanjäristyksistä sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaalla, josta Sinikin kirjoitti blogissaan ” Erityisen aktiivinen alue maanjäristysten synnylle on jo aikaisemminkin mainitsemani Tyynenmeren tulirenkaan alue. Kyseisellä alueella on arvioitu tapahtuvan noin 90% prosenttia kaikista maailman maanjäristyksistä ja siellä sijaitsee noin 75% kaikista maailman aktiivisista tulivuorista. ”

Lähteet:

Ahtinen sini – Kurssikerta 6 (21.2.2019)

https://blogs.helsinki.fi/ahtisini/

 

Hei taas

Tänään oli neljäs kurssikertamme, ja saatoin havaita, että osa näistä neljän viikon aikan opituista taidoista on jäänyt jo mieleeni. Ohjelman perustoimintojen käyttö alkaa tuntua sujuvalta, ja myös mahdollisiin ongelmatilanteisiin on mahdollista löytää ratkaisuja tällä ohjelman tuntemuksella. Kurssikertamme alkoi aineistolla, joka sisältää tietoja pääkaupunkiseudun väestöstä.

Tutkimme pääkaupunkiseudun väestötietoja erilaisten muuttujien avulla. Kartalle sai näkymään esimerkiksi ruotsinkielisten osuudet, koko väestömäärän tai ulkomaalaisten osuuden. Ensin kartalle tehtiin ruudukko ja tietoja yhdisteltiin jotta halutut tiedot ilmestyisivät kartalle. Ensimmäisenä karttana tein ruutukartan, jossa ruotsinkielisten määrät Helsingin eri osissa. Koitin ensin tehdä tätä pienemmällä ruutukoolla, mutta alueet eivät erottuneet silloin tarpeeksi toisistaan.

 

Kuva 1, Ruotsinkielisten määrä Helsingin eri alueilla 

Toisessa kartassa muuttujana ovat ihmiset, joiden äidinkieli ei ole suomi. Kartalta erottuu alueita, joissa muunkielisiä on huomattavasti enemmän, mutta suurin osa kartasta on hyvin yhteneväistä. Pääosin alueilla on siis n. 0-2000 muunkielistä.

Kuva 2, Muunkielisten osuus pääkaupunkiseudulla

 

Kun tämä haaste oli loppu, oli aika siirtyä kahvitauon kautta uuteen tehtävään.  Käytimme ensimmäistä kertaa rasterimuotoista aineistoa, ja sen avulla tutkimme mm. korkeuseroja sekä rinnevalovarjostusaineistoa Pornaisten alueelta. Pääsimme myös piirtämään ohjelmassa, kun merkitsimme pisteellä kaikki talot valitulta alueelta.

Kuva 3, Rinnevalovarjostusaineistoa