Jo viisi viikkoa QGISin kanssa taistelua takana, ja ensimmäinen itsenäisesti, ilman yksityiskohtaisia ohjeita suoritettu harjoitus tehty. Vaikka ajatus oman harkintakyvyn käytöstä aluksi lähinnä kauhistutti, olin lopulta kuitenkin samaa mieltä Johannan kanssa, että itsevarmuus omaa osaamista kohtaan parantui tehtäviä tehdessä paljon. Opin myös sen, että samaan lopputulokseen voi päätyä monella tavalla. Monia mietteitä ja ajatuksia nousi kuitenkin QGISin kanssa puuhastellessa pintaan… 

Puoliakaan QGISin työkaluista en ole vielä päässyt käyttämään, mikä toisaalta kertoo ohjelmiston monipuolisuudesta. Attribuuttitaulukon tietoihin liittyvät työkalut ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi tähän mennessä, kuten Iinan mainitsemat Select by Expression- ja Spatial Query-valintatyökalut.  

Puskurityökalu tuntui todella monikäyttöiseltä. Sitä voi käyttää moniin eri toimenpiteisiin, kuten juuri melusaasteen vaikutusalueen mittaamiseen. Sitä voisi käyttää myös tarkastellessa ilmansaasteiden, säteilyn, tai vaikkapa tulvien vaikutuksen alaiseksi jäävää aluetta ja siellä asuvien ihmisten määrää. Sitä voisi myös hyödyntää esimerkiksi mitattaessa etäisyyttä tietystä pisteestä, vaikka terveyskeskuksesta tai sairaalasta, ja katsoa kuinka monta ihmistä asuu vaikkapa 2km säteellä kohteesta. Puskurityökalu sopisi siis myös apuna uusien palveluiden sijainnin päätöksessä. 

QGIS voi ratkaista monenlaisia ongelmia, jos käytössä on oikeanlaista ja riittävää aineistoa. QGISissä on kuitenkin myös hyödyllistä se, että sen avulla voi itse luoda aineistoon lisää dataa joko manuaalisesti piirtämällä tai erilaisin laskutoimituksin. 

Lopuksi vielä taulukko erään itsenäisharjoituksen tuloksista: 

Taulukon mukaan Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokenttien melusaasteen vaikutusalueella asuu monia tuhansia ihmisiä, mikä tuntuu omasta mielestäni melko hurjalta. Finnavian mukaan lentokoneen nousu- ja laskusuunnilla on suuri merkitys melusaasteen voimakkuuteen. Lentokoneet kehittyvät koko ajan hiljaisemmiksi, joten melusaaste lentokenttien läheisyydessä toivon mukaan tulevaisuudessa vähenee. Toisaalta lentoliikenteen lisääntymisellä on myös varmasti oma vaikutuksensa asiaan. Kaupunkisuunnittelu vaikuttaa kuitenkin merkittävästi melusaasteesta kärsivien ihmisten määrään. Melulla on useita negatiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen, kuten lisääntyvä elimistön stressi ja heikentyvä unen laatu. Melusaasteen tutkiminen ja asutuksen sijoittaminen mahdollisimman kauas lentokenttien melualueesta on siis tärkeää.

Ulkoiset lähteet: 

https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/vastuullisuus/ymparistovastuu/melu

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/melu