Neljännellä kurssikerralla tutustuimme piste- ja ruutuaineistoihin. Opin, että pisteaineistot ovat kaikkein tarkimpia paikkatietoaineistoja ja pistemäistä tietoa voidaan kerätä melkein mistä tahansa ja minkälaisista kohteista tahansa. Kaikkein tarkin pisteaineisto on laserkeilaus-aineisto, jossa mittauspisteestä lähetetään lasersäteitä ja osuvista kohteista takaisin heijastuvan säteen avulla saadaan kohteen etäisyys mittauspisteestä. Ruutuaineistoista opin, että alueellista tietoa voidaan kerätä ruutumuotoisina tehokkaasti, ilman valmista aluejakoa. Tunnilla opettelimme ruutukarttojen tekemistä, rasteriaineistojen käyttämistä ja tuottamaan kartta-aineistoa piirtäen QGIS-ohjelmassa, rasterikartan avulla.
Lisäsimme QGIS-ohjelmaan tiedostoja pääkaupunkiseudusta. Pääkaupunkiseudun kuntia kuvaavan kartan ylle luotiin ruudukko jossa jokainen ruutu on 1km x 1km. Tehtävänä oli sitten luoda omat ruututeemakartat. Tein ensimmäisen ruututeemakartan ruotsinkielisten lukumäärästä pääkaupunkiseudun väestöstä ruuduittain ja toisen muunkielisten lukumäärästä pääkaupunkiseudun väestöstä ruuduittain. Kotona tajusin, että tunnilla tehdyt karttani eivät kuvaa suhteellista, eli prosenttiosuutta, vaan lukumäärää, eli absoluuttisia arvoja. Kartan legendaa en kuitenkaan enää kotona pystynyt muokkaamaan.
Sain Tuomas Hartikaisen blogista idean, että olisin voinut, niin kuin hän on tehnyt, yhdistää veteen liittyvät aiheet legendassa pelkällä ”vesistöt” termillä ja näin hieman selkeyttää kartan tulkintaa.
Tuomas Hartikainen on pohtinut blogissaan suhteellisten ja absoluuttisten arvojen vaikutusta kartan lopputulokseen ja sen tulkintaan. Absoluuttisten lukujen kohdalla hän pohtii, että muunkielisiä näyttää olevan paljon alueella jossa lukuun vaikuttaa se, että alueella asuu myös paljon ihmisiä. Tuomas Hartikainen tuo esille myös hyvän huomion siitä, että ruutualueen kokonaisväkiluvun ollessa hyvin pieni, ruudun suhteellinen luku antaa kuvan siitä, että alueella olisi paljon muunkielisiä jo silloinkin kun alueella on vain muutama muunkielinen asukas. Tämä voi antaa virheellisen kuvan tiedoista jota kartassa esitetään. Näitä huomioita hyödyntäen Tuomas Hartikainen oli laatinut kartan muunkielisten suuhteellisesta osuudesta pääkaupunkiseudulla, jättäen pois ruutualueet, joissa asukasluku on alle 100 asukasta. Tulos oli mielestäni onnistunut ja pienentää virheellisen ymmärryksen saamista.
Tunnin lopussa valmistelimme seuraavan tunnin tehtävää piirtämällä teitä ja merkitsemällä taloja Pornaista kuvaavalle karttapohjalle QGIS- ohjelmassa. Pornainen on kunta Uudellamaalla. Tästä tehtävästä lisää seuraavassa blogipostauksessa.
Lähde: Tuomas Hartikainen, 2022, Maa-gis-ta menoa, https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/