Kuukausi: maaliskuu 2022

Viimeisellä kurssikerralla hyödynnettiin kurssin aikana oppimiamme asioita, tehdessämme kartan kahdesta itse valitsemastamme muuttujasta. Päätin tehdä kartan hiilidioksidipäästöistä ja elinkeinorakenteesta Suomessa maakunnittain. Paitulista latasin vektorimuotoisena Maanmittauslaitoksen, Suomen maakuntia kuvaavan kartan vuodelta 2021. Latasin paitulista vektorimuotoisena myös Tilastokeskuksen aineiston kunnista ja kuntien avainluvuista vuodelta 2019. Halusin esittää kartallani tietoa maakunnittain, mutta tietoa maakunnittain oli vaikeaa löytää. Siksi hyödynsin kuntakohtaista tietoa, mutta yhdistin merge-toiminnolla jokaiseen maakuntaan kuuluvat kunnat kunta-aineistossa. Näin sain tiedot maakuntakohtaisesti ja tein ympyrädiagrammit maakuntien elinkeinorakenteesta.

Latasin Tilastokeskuksen StatFIN-tietokannasta aineiston vuoden 2019 hiilidioksidipäästöistä Suomessa maakunnittain. Muokkasin tiedostoa excelissä. Tallensin aineiston CVS-muotoisena ja lisäsin QGIS:iin. Lisäsin excelissä taulukkoon maakuntien kuntakoodit jo QGIS-ohjelmaan lataamastani maakuntien aineiston attribuuttitaulukosta, jotta samat tiedot löytyisivät molemmista.  Näin pystyin liittämään maakuntien aineiston attribuuttitaulukkoon tietoa hiilidioksidipäästöaineiston attribuuttitaulukosta join-toiminnolla. Categorized toiminnolla tiedot hiilidioksidipäästöistä tulivat näkyviin maakuntakartalle. Lopuksi viimeistelin kartan otsikolla, legendalla, mittakaavalla ja pohjoisnuolella.

Kartasta voimme nähdä, että palvelu on kaikissa Suomen maakunnissa elinkeinorakenteen suurin osuus. Kartta ei kuitenkaan anna oikein mitään selkeää tietoa. Kartasta voi tulkita, ettei elinkeinojen ja hiilidioksidipäästöjen välillä ole selkeää yhteyttä, vaan päästöt voivat riippua maakuntakohtaisesti, miten niitä säädellään elinkeinoissa juuri sillä alueella. Hiilidioksidipäästöjä kuvaavia arvoja on hyvin paljon, sillä joka maakunta on saanut oman värin omalle arvolle. Tämä ei kuitenkaan mielestäni ole huono asia, sillä näin jokainen maakunta saa pitää tarkan arvonsa, ja värisävy vaaleasta tummaan päästöjen lisääntyessä, näkyy kuitenkin hyvin kartalla. Diagrammi on liian suuren kokoinen Ahvenanmaalla, sillä se peittää melkein koko saaren, eikä siksi väriä, joka kuvaa hiilidioksidipäästöjä, näy kunnolla.

Elida Peuhu on tehnyt kartan Kasvihuonekaasujen kokonaismäärästä ja väestöntiheydestä maapallolla valtioittain vuonna 2018. Johanna Enströmin tekemä kartta kuvaa taajama-astetta ja ikäjakaumaa kunnittain vuonna 2022 Suomessa. Kun taas Roosa Kotilainen on tehnyt kartan Algerian asutuskeskittymistä suhteessa metsäpaloihin vuonna 2020. Paikkatieto on näin ollen monen ilmiön esittämisessä hyödyllistä ja paikkatieto-ohjelmien, kuten QGIS:in avulla, voidaan laajoistakin aineistoista muodostaa visuaalista materiaalia. Aina lopputulos ei kuitenkaan ole totuudenmukainen tai saattaa antaa väärän kuvan ilmiöstä, joten on muistettava tarkastella karttoja kriittisesti. Kartat kuitenkin auttavat selkeyttämään ja visualisoimaan sitä tietoa, mitä halutaan tuoda esille. Näihin sanoihin päättyy kurssi Geoinformatiikan menetelmät 2022!

Lähteet:

Elida Peuhu, 2022, Geoinformatiikan Menetelmät, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/elida/

Johanna Enström, 2022, Geoinformatiikan menetelmien blogi, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/joen/

Roosa Kotilainen, 2022, Roosan blogi, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/rokoro/

Kuudennella kurssikerralla keräsimme tehtäviä varten itse aineistoa. Jokainen oppilas kiersi Kumpulan kampuksen ympäristössä keräämässä tietoa kymmenestä valitsemastaan kohteesta. Epicollect5 apissa olevaan kurssikerran projektiin, tallennettiin apin antamat koordinaatit kohteista. Vastasimme myös asteikolla 1-5 (1=huono, 5=hyvä) mm. kuinka turvalliselta alue tuntui, alueen soveltuvuus oleskeluun ja kuinka aktiivisesti aluetta käytetään.

Tiedot tallentuivat tekstiaineistona joka lisättiin QGIS-ohjelmaan pisteaineistona. Lisäksi QGIS-ohjelmassa käytimme teitä, rakennuksia ja vesialueita kuvaavia tiedostoja Pasilan ympäristöstä. Visualisoimme keräämämme aineistoa interpolointityökalun avulla. Interpolointi arvioi tyhjille kohdille arvoja hyödyntäen tiedossa olevien arvojen tietoja. Kuvasta 1 nähdään koettu turvallisuus ja turvattomuus eri alueilla Kumpulan kampuksen ympärillä. Punaisena näkyvät alueet, jotka koettiin vähiten turvallisiksi ja kuten kartasta nähdään, nämä alueet ovat sijoittuneet teiden ja suojateiden lähettyville.

Kurssikerran itsenäistehtävänä tarkasteltiin hasardeja ja niiden alueellista esiintymistä. Tämä tehtiin tallentamalla ensin tietoja eri hasardeista niitä esittäviltä nettisivuilta. Tiedot lisättiin pistemuotoisina QGIS-ohjelmaan ja sinne jo ladatun maailman kartan päälle. Tehtävänä oli tehdä kolme hasardeja kuvaavaa karttaa. Karttani kuvaavat maailman tulivuoria ja maanjäristyksiä vuosina 2000-2022 richterin asteikolla voimakkuuksilla alle 5 magnitudia, 6-8 magnitudia ja yli 8 magnitudia. Valitettavasti mitta-asteikon lisääminen ei jostain syystä onnistunut, joten ne jäivät kartoistani puuttumaan.

Kartat näyttävät onnistuneesti yhteyden tulivuorien purkauksien ja maanjäristyksien välillä. Karttoja voisi hyödyntää opetuksessa näyttääkseen kyseisen yhteyden ja endogeenisten prosessien levinneisyyden maailmalla. Kartoista voisi myös katsoa kuvioita, kuten Tyynenmeren tulirengasta (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008577756.html), jossa monet litosfäärilaatat kohtaavat ja epävakaiden olosuhteiden takia esiintyy runsaasti tektonista ja vulkaanista toimintaa. Niin kuin Ronja Sonninen kirjoittaa blogissaan, ”[m]aanjäristys- ja tulivuorikarttojen avulla voisikin havainnollistaa ja opettaa myös litosfäärilaattojen toimintaa ja niiden vaikutusta maanjäristysten ja tulivuorten esiintymiseen.”.

Tämän lisäksi kartat näyttävät maanjäristyksiä Richterin asteikon mukaan ja niistä voisi katsoa maanjäristyksen levinneisyyttä maailmalla maanjäristyksen voimakkuuden mukaan.

Lähde: Ronja Sonninen, 2022, Ronjan GIS-blogi, https://blogs.helsinki.fi/sronja/