Kuukausi: tammikuu 2022

Toisella kurssikerralla tutustuimme tietokantoihin ja QGIS-ohjelman valintatyökaluihin, joilla esimerkiksi voi valita tarkasteluun vain osan QGIS-ohjelmaan lisätyn tiedoston tiedoista. Lisäksi tehtävänä oli tarkastella eri projektioiden vaikutusta ETRS-TM35FIN koordinaateissa olevaan Suomen kunnat karttaan ja sen mittoihin. Luin Jennan blogipostauksen kurssikerrasta ja hänen informatiivinen ja huolellisesti kirjoitettu teksti auttoi minua ymmärtämään viikon tehtävän paremmin. Jenna kertoo, että projektioilla muodostetaan maapallon 3D pinta 2D tasolle. Projektiot vääristävät maapallon oikeaa pintaa, minkä takia erilaisia projektioita voidaan valita riippuen siitä, mitä tutkitaan tai mitä ominaisuutta halutaan kuvata eniten totuudenmukaisena. Tehtävässä siis vertailtiin eri projektioiden luomat pinta-alat Suomen kuntakartasta siihen, miten paljon ne prosentuaalisesti eroavat ETRS-TM35FIN koordinaattien avulla mitatuista Suomen kuntakartan pinta-aloista. ETRS-TM35FIN on Suomessa käytettävä koordinaattijärjestelmä.

Tehtävä suoritettiin lataamalla QGIS-ohjelmaan Suomen kunnat-tiedosto vuodelta 2020. Tiedoston attribuuttitaulukkoon lisäsimme ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmän avulla mitattujen pinta-alojen lisäksi eri projektioiden pinta-aloja samasta Suomen kuntakartasta. Laskimme projektioiden pinta-ala arvojen osuuden ETRS-TM35FIN pinta-ala arvoista. Tulokset visualisoitiin luokittelulla, joka näyttää väärennykset eri puolilla Suomea prosenttilukuina. Tunnilla yhdessä tehty kartta Mercatorin projektiosta (kuva 1) on iloisen värikäs mutta mielestäni karttaa olisi helpompi lukea jos käytettäisiin vain yhden värin eri nyansseja. Tähän karttaan olisin myös voinut tehdä selkeämmän kuvauksen legendaan siitä, mitä kartta visualisoi. Legendan värit voisivat myös olla samassa järjestyksessä kuin itse kartassa. Näitä asioita paransin tehtävän seuraavissa kartoissa.

Tehtyämme yhdessä ensimmäisen projektioita vertailevan kartan oli tarkoitus tehdä muutama karttaa lisää. Minulle ei kuitenkaan ollut jäänyt mieleen mitä kaikkia toimintoja ja työkaluja käytettiin ja missä järjestyksessä. Moodle-alustalta löysin aiemmin nauhoitetun videon joka kävi uudestaan läpi kartan teon ja pystyin seuraamaan sitä taas tasan tarkkaan tehdäkseni lisää projektioiden vääristymiä vertailevia karttoja. Kartoista tuli visuaalisesti aivan saman näköisiä ja mietin olinko tehnyt oikein mutta prosenttiluvut ainakin eroavat toisistaan.

Blogipostauksessani olevista kuvista voi nähdä, että kuvassa 1 prosenttiarvot ovat suurimpia, joten Mercator projektio väärentää pinta-aloja eniten käyttämistäni projektioista. Toisena tulee Robinsonin projektio (kuva 2), kolmantena Winkel Tripel projektio (kuva 3) ja neljäntenä, eli vähiten vääristävä, Millerin sylinterimäinen projektio (kuva 4). ArcGIS Pro kuvauksen mukaan Millerin sylinterimäinen projektio on muokattu versio Mercatorin projektiosta. Molemmat projektiot aiheuttavat samankaltaiset vääristymät päiväntasaajan läheisyydessä mutta Millerin projektio ei vääristä pinta-aloja napapiirien läheisyydessä yhtä paljon kuin Mercator. Koska Suomi sijaitsee Pohjoisnavan läheisyydessä, kertoo tämä syyn siihen, että Millerin sylinterimäinen projektio väärentää pinta-aloja paljon vähemmän kuin Mercatorin projektio Suomen kuntakartassa.

Lähteet:

Jenna Mettälä, 2022 Geoinformatiikan menetelmät – JMettala https://blogs.helsinki.fi/jmettala/

ESRI ArcGIS Pro Miller cylindrical https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/miller-cylindrical.htm

Kurssin “Geoinformatiikan menetelmät” ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme kartan luomiseen QGIS-ohjelmassa. Tietokoneohjelmat ja toiminnot eivät ylipäätänsä ole minulle kovin tuttuja ja viikon tehtävät olivatkin mielestäni haastavia. Tunnilla seurasimme tasan tarkkaan opettajan näyttämiä ohjeita kartan luomiseen ja tehtävä sujui hyvin kunnes tunnin lopussa jäin vähän jälkeen. Tämän takia kartastani jäi puuttumaan kehys ja legendan viimeistely. En myöskään onnistunut tallentamaan karttaa pilvipalveluun jotta se näkyisi myös kotona käyttämälläni koneella. Päätin siksi tulla yliopistolle hyvissä ajoin ennen seuraavan tunnin alkua, pystyäkseni lisäämään tekemämme kartan tähän blogipostaukseen.

Tunnilla tehty kartta visualisoi typen päästöjen osuutta valtioittain HELCOM:n valvoman meri-alueen ympärillä. Jeanette kertoi hyvin blogissaan, että HELCOM on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio joka valvoo toimintaa Itämeren alueella. Tunnilla tehdyn kartan avulla typen päästöihin liittyvää toimintaa voidaan visualisoida ja karttaa katsomalla saadaan kuva siitä, missä valtioissa tarvittaisiin eniten toimenpiteitä Itämeren suojeluksessa typpipäästöiltä.

Kotitehtävänä oli tarkoitus luoda QGIS-ohjelmassa koropleettikartta jostakin Suomen kuntien eroa kuvaavasta muuttujasta. Tehtävää tehdessäni pääsin kertaamaan QGIS-ohjelman toimintoja sekä käyttämään enemmän aikaa viimeistelytyökalujen tutustumiseen kuin mitä tunnilla kerkesin. Kotitehtävän teko tyssäsi kuitenkin heti alkuun kun en onnistunut saamaan tehtävässä käytettävää aineistoa näkymään QGIS-ohjelmassa. Ongelma johtui siitä, että zip-kansio, jossa aineisto oli, ei jostain syystä ollut purkautunut oikein eikä aineistossa siksi ollut olleenkaan sisältöä. Tästä opin myös tulevia tehtäviä varten, että kannattaa tarkistaa onko käytettävässä aineistossa sisältöä vai ei jos karttaohjelmaan ei tule mitään näkyviin.

Lisättyäni Suomen kunnat-aineiston QGIS-ohjelmaan, avasin aineiston attribuuttitaulukon josta valitsin muuttujaksi ruotsinkielisten osuus kunnittain Suomessa. Muokkasin kartan ulkonäköä ja lisäsin otsikon, legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen. Haasteita tuli monia vastaan, mutta sain kartan tehtyä ja mielestäni kartasta tuli kokonaisuudessaan selkeä ja onnistunut. Katariina pohtii blogissaan aineiston luokittelutapaa ja sen vaikutusta kartan totuudenmukaisuuteen. Aineiston luokittelu oli myös itselleni mietityttävä aihe ja oli mielestäni vaikeaa valita luokittelu joka kuvaisi muuttujaa totuudenmukaisesti. Onnistuin kuitenkin muuttamaan luokkia niin, että kartta mielestäni näyttää uskottavalta. Tehtävässä oli mahdollisuus edetä haastavimpiin osuuksiin, mutta tämä tuntui itselleni riittävän haastavalta tältä kertaa.

Viikon tehtävissä oli kiinnostavaa nähdä, miten eri aineistoja voi liittää yhteen ja miten numeerisesta tiedosta voi visualisoida selkeän, havaintoja kuvaavan, kartan.

Lähteet:
Katariina Karvinen, 2022. Katariinan blogi https://blogs.helsinki.fi/karvkata/
Jeanette Hatanpää, 2022. Fiilis on gis – Rakkaudesta geoinformatiikkaan https://blogs.helsinki.fi/hatanjea/

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!