Kurssin “Geoinformatiikan menetelmät” ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme kartan luomiseen QGIS-ohjelmassa. Tietokoneohjelmat ja toiminnot eivät ylipäätänsä ole minulle kovin tuttuja ja viikon tehtävät olivatkin mielestäni haastavia. Tunnilla seurasimme tasan tarkkaan opettajan näyttämiä ohjeita kartan luomiseen ja tehtävä sujui hyvin kunnes tunnin lopussa jäin vähän jälkeen. Tämän takia kartastani jäi puuttumaan kehys ja legendan viimeistely. En myöskään onnistunut tallentamaan karttaa pilvipalveluun jotta se näkyisi myös kotona käyttämälläni koneella. Päätin siksi tulla yliopistolle hyvissä ajoin ennen seuraavan tunnin alkua, pystyäkseni lisäämään tekemämme kartan tähän blogipostaukseen.
Tunnilla tehty kartta visualisoi typen päästöjen osuutta valtioittain HELCOM:n valvoman meri-alueen ympärillä. Jeanette kertoi hyvin blogissaan, että HELCOM on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio joka valvoo toimintaa Itämeren alueella. Tunnilla tehdyn kartan avulla typen päästöihin liittyvää toimintaa voidaan visualisoida ja karttaa katsomalla saadaan kuva siitä, missä valtioissa tarvittaisiin eniten toimenpiteitä Itämeren suojeluksessa typpipäästöiltä.
Kotitehtävänä oli tarkoitus luoda QGIS-ohjelmassa koropleettikartta jostakin Suomen kuntien eroa kuvaavasta muuttujasta. Tehtävää tehdessäni pääsin kertaamaan QGIS-ohjelman toimintoja sekä käyttämään enemmän aikaa viimeistelytyökalujen tutustumiseen kuin mitä tunnilla kerkesin. Kotitehtävän teko tyssäsi kuitenkin heti alkuun kun en onnistunut saamaan tehtävässä käytettävää aineistoa näkymään QGIS-ohjelmassa. Ongelma johtui siitä, että zip-kansio, jossa aineisto oli, ei jostain syystä ollut purkautunut oikein eikä aineistossa siksi ollut olleenkaan sisältöä. Tästä opin myös tulevia tehtäviä varten, että kannattaa tarkistaa onko käytettävässä aineistossa sisältöä vai ei jos karttaohjelmaan ei tule mitään näkyviin.
Lisättyäni Suomen kunnat-aineiston QGIS-ohjelmaan, avasin aineiston attribuuttitaulukon josta valitsin muuttujaksi ruotsinkielisten osuus kunnittain Suomessa. Muokkasin kartan ulkonäköä ja lisäsin otsikon, legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen. Haasteita tuli monia vastaan, mutta sain kartan tehtyä ja mielestäni kartasta tuli kokonaisuudessaan selkeä ja onnistunut. Katariina pohtii blogissaan aineiston luokittelutapaa ja sen vaikutusta kartan totuudenmukaisuuteen. Aineiston luokittelu oli myös itselleni mietityttävä aihe ja oli mielestäni vaikeaa valita luokittelu joka kuvaisi muuttujaa totuudenmukaisesti. Onnistuin kuitenkin muuttamaan luokkia niin, että kartta mielestäni näyttää uskottavalta. Tehtävässä oli mahdollisuus edetä haastavimpiin osuuksiin, mutta tämä tuntui itselleni riittävän haastavalta tältä kertaa.
Viikon tehtävissä oli kiinnostavaa nähdä, miten eri aineistoja voi liittää yhteen ja miten numeerisesta tiedosta voi visualisoida selkeän, havaintoja kuvaavan, kartan.
Lähteet:
Katariina Karvinen, 2022. Katariinan blogi https://blogs.helsinki.fi/karvkata/
Jeanette Hatanpää, 2022. Fiilis on gis – Rakkaudesta geoinformatiikkaan https://blogs.helsinki.fi/hatanjea/