Kolmannella kurssikerralla huomasin, että joitakin QGIS-ohjelman toiminnoista olivat tulleet jo hieman tutuiksi. Tunnilla kuitenkin teimme taas uuden kartan, käyttäen uusia toimintoja. Oli jälleen haastava muistaa mitä toimintoa käytettiin mihinkin ja miksi. Kurssikerralla opettelimme valmistelemaan tietokantaa tehokkaaseen muotoon käyttöä varten. Latasimme QGIS-ohjelmaan Afrikan valtioita kuvaavan kartan sekä konflikteja, timanttikaivoksia ja maaöljyn porausta kuvaavia tiedostoja. Tietoja oli paljon ja siksi oli kätevää yhdistellä niitä. Karttakohteita oli paljon ja silloin on kätevää yhdistää tietoja kerralla kategorioittain, esimerkiksi valtioiden mukaan. Jostain syystä en onnistunut suorittamaan toimintoja ja jatkoin tehtävää käyttämällä ei siistittyä tiedostoa.
Harjoittelimme tunnilla myös ulkoisen tiedoston liittämistä jo QGIS-ohjelmaan ladattuihin tietokantoihin. Tehtävässä käytetty Excel tiedosto oli muutettava cvs muotoon jotta sitä pystyisi QGIS-ohjelmassa hyödyntämään. Valmis kartta kuvasi Afrikassa tapahtuneiden konfliktien sijainteja, timanttikaivoksien sijainteja ja öljyporausalueita. Afrikka-tietokantoihin on tallennettu tietoa myös esimerkiksi konfliktien tapahtumavuosista ja timanttikaivosten löytämisvuosista. Näitä tietoja voisi käyttää tutkiakseen, onko muuttujien välillä yhteyksiä ja voiko luonnonvaralöydöt olla syynä konfliktien syntymiseen. Kuten Eemil blogipostauksessaan kirjoittaa, on kuitenkin huomioitava, että asiaan voi vaikuttaa myös muita tekijöitä, kuten köyhyys.
Itsenäinen tehtävä oli tällä kertaa luoda kartta Suomen vesistöjen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyydestä. Tuloksena oli teemakartta jossa yhdistyi koropleettikartta valuma-alueiden tulvaindekseistä ja diagrammeja valuma-alueiden järvisyydestä. Kartastani tuli epäselkeä. Valuma-alueiden järvisyyttä näyttävät ympyrädiagrammit ovat haastavia tulkita, sillä ne ovat pieniä ja osittain myös peittävät muun tiedon alleen. Väritys ei myöskään ole onnistunut eikä ole teeman mukainen. Jo karttaa tehdessäni mietin miten saisin ulkonäöstä selkeämmän. Nähtyäni Eemilin blogipostauksessa hänen hienon karttansa, sain kuvan siitä, miten olisin voinut itse tehdä kartasta selkeämmän. Värit ovat Eemilin kartassa teeman mukaisia ja kaikki kartan tiedot pääsevät selkeästi esille. Eemil on myös käyttänyt kartassaan ympyrädiagrammeja ja kirjoittaa, että diagrammien koko kasvaa, mitä suurempi järvisyysprosentti on. Tätä en itse ollut ymmärtänyt mutta tieto auttoi omankin karttani tulkinnassa. Kartastani (kuva 1) voi päätellä, että tulvat ovat yleisimpiä rannikkoalueilla eikä niinkään alueilla, missä järvisyysprosentti on suuri ja vedellä paikka kerääntyä.
Lähde: Eemil Sillankorva, 2022, Eemilin mantsa-blogi https://blogs.helsinki.fi/sillanko/