Kuudennella kurssikerralla keräsimme tehtäviä varten itse aineistoa. Jokainen oppilas kiersi Kumpulan kampuksen ympäristössä keräämässä tietoa kymmenestä valitsemastaan kohteesta. Epicollect5 apissa olevaan kurssikerran projektiin, tallennettiin apin antamat koordinaatit kohteista. Vastasimme myös asteikolla 1-5 (1=huono, 5=hyvä) mm. kuinka turvalliselta alue tuntui, alueen soveltuvuus oleskeluun ja kuinka aktiivisesti aluetta käytetään.
Tiedot tallentuivat tekstiaineistona joka lisättiin QGIS-ohjelmaan pisteaineistona. Lisäksi QGIS-ohjelmassa käytimme teitä, rakennuksia ja vesialueita kuvaavia tiedostoja Pasilan ympäristöstä. Visualisoimme keräämämme aineistoa interpolointityökalun avulla. Interpolointi arvioi tyhjille kohdille arvoja hyödyntäen tiedossa olevien arvojen tietoja. Kuvasta 1 nähdään koettu turvallisuus ja turvattomuus eri alueilla Kumpulan kampuksen ympärillä. Punaisena näkyvät alueet, jotka koettiin vähiten turvallisiksi ja kuten kartasta nähdään, nämä alueet ovat sijoittuneet teiden ja suojateiden lähettyville.
Kurssikerran itsenäistehtävänä tarkasteltiin hasardeja ja niiden alueellista esiintymistä. Tämä tehtiin tallentamalla ensin tietoja eri hasardeista niitä esittäviltä nettisivuilta. Tiedot lisättiin pistemuotoisina QGIS-ohjelmaan ja sinne jo ladatun maailman kartan päälle. Tehtävänä oli tehdä kolme hasardeja kuvaavaa karttaa. Karttani kuvaavat maailman tulivuoria ja maanjäristyksiä vuosina 2000-2022 richterin asteikolla voimakkuuksilla alle 5 magnitudia, 6-8 magnitudia ja yli 8 magnitudia. Valitettavasti mitta-asteikon lisääminen ei jostain syystä onnistunut, joten ne jäivät kartoistani puuttumaan.
Kartat näyttävät onnistuneesti yhteyden tulivuorien purkauksien ja maanjäristyksien välillä. Karttoja voisi hyödyntää opetuksessa näyttääkseen kyseisen yhteyden ja endogeenisten prosessien levinneisyyden maailmalla. Kartoista voisi myös katsoa kuvioita, kuten Tyynenmeren tulirengasta (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008577756.html), jossa monet litosfäärilaatat kohtaavat ja epävakaiden olosuhteiden takia esiintyy runsaasti tektonista ja vulkaanista toimintaa. Niin kuin Ronja Sonninen kirjoittaa blogissaan, ”[m]aanjäristys- ja tulivuorikarttojen avulla voisikin havainnollistaa ja opettaa myös litosfäärilaattojen toimintaa ja niiden vaikutusta maanjäristysten ja tulivuorten esiintymiseen.”.
Tämän lisäksi kartat näyttävät maanjäristyksiä Richterin asteikon mukaan ja niistä voisi katsoa maanjäristyksen levinneisyyttä maailmalla maanjäristyksen voimakkuuden mukaan.
Lähde: Ronja Sonninen, 2022, Ronjan GIS-blogi, https://blogs.helsinki.fi/sronja/