Viidennen kurssikerran teemana oli QGIS-ohjelman työkalujen kertausta, laskutoimintojen suorittamista ja bufferointitoiminnon käyttöä. Harjoittelimme pinta-alojen laskemista clip ja intersection toiminnoilla, joilla leikataan valittujen määräyksien mukainen alue. Bufferointitoiminnon avulla voidaan määrittää halutun levyinen vyöhyke, jonka rajoissa olevia kohteita voidaan tarkkailla. Tutustuimme bufferointitoimintoon käyttäen Pornaista kuvaavia tietokantoja. Tämän jälkeen oli itsenäistehtävien vuoro. Tarkoitus oli hyödyntää opittuja toimintoja saadakseen vastauksia kurssikerran harjoituksissa oleviin kysymyksiin.
Ensimmäisessä itsenäistehtävässä aineistoina toimivat pääkaupunkiseudun lentokenttäalueisiin, sekä julkisen liikenteen asemiin liittyvät tiedot. Tarkasteltiin asukaslukua lentokenttien ympäröimillä melualueilla ja laskimme asukaslukuja juna- ja metroasemien läheisillä alueilla. Tehtäviä varten oli rajattava lentokenttien ja asemien ympärille erilaisia vyöhykkeitä, eli buffereita, sekä käyttää valintatyökaluja tarkastellakseen haluttua ominaisuutta alueilla. Kuvassa 1 on esimerkki bufferoinnista ja taulukossa 1 on kerätty tehtävien kysymykset ja vastaukset niihin.
Niin kuin Ronja Sonninen blogissaan kirjoittaa, puskurivyöhykkeiden avulla voidaan tehdä hyödyllisiä selvityksiä. Ronja mainitsee, että lentokenttien ympäröivää melualuetta voitaisiin puskurilla määrittää ennen alueelle rakentamista. Ronja antaa toisena esimerkkinä sen, että puskurilla voidaan hyödyntää uuden kauppakeskuksen sijainnin suunnittelussa, sillä puskurin rajoissa asuvia asukastietoja voidaan tarkastella.
Toisessa tehtävässä lisättiin taajamia kuvaavan tietokannan jo ennestään auki olevien tietokantojen lisäksi. Laskettiin taajamissa ja taajamien ulkopuolella asuvia. Kolmannessa tehtävässä valitsin koulutehtävän, jossa laskettiin kouluikäisiin ja koulupiireihin liittyviä tietoja. Laskin esimerkiksi montako uutta oppilasta Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa sen omasta koulupiiristä. Tämän tein merkitsemällä koulupiirikartalla kyseisen koulun, sitten tein koulun ympärille bufferin 2km säteellä, sillä Helsingin nettisivustoilla löytyi tämä tieto koulupiirin laajuudesta. Valitsin bufferin sisälle jäävät asukkaat ja tarkistin statistiikkapaneelista kuinka monta koulunsa aloittavia (7 vuotiaita) asuu vyöhykkeen rajoissa. Muita tehtäviä varten laskin myös tietoja asukkaista attribuuttitaulukkoon, esimerkiksi kun tarkastelin kaikkia kouluikäisiä koulupiirialueella, niin laskin ensin yhteen kaikki 7-15 vuotiaat.
En ymmärtänyt kaikkia tehtäviä, enkä osannut käyttää kaikkia tarvittavia työkaluja QGIS-ohjelmassa, joten yrityksistä huolimatta, en saanut kaikkia tehtäviä tehtyä ja parissa tehtävässä jouduin laskemaan haluttuja tietoja silmämääräisesti, mikä oli hankalaa ja aikaa vievää. En ollut yhtään varma olinko saanut oikeita vastuksia, mutta vertasin saamiani vastauksia Ronjan saamiin vastauksiin ja monessa tehtävässä vastaukseni oli suurin piirtein samat kuin Ronjalla. Niissä tehtävissä, joissa mietin olinko tehnyt oikean kokoisen vyöhykkeen melualueita ja koulupiiriä tarkkaillessa, olin myös saanut vastauksia joiden totuudenmukaisuutta epäilin ja vastaukseni erosivatkin huomattavasti Ronjan vastauksista. Ainakin ehkä ymmärsin ja osasin toteuttaa muutaman tehtävän ja niitä tehdessä tuli kerrattua QGIS-toimintoja.
Lähde: Ronja Sonninen, 2022, Ronjan GIS-blogi https://blogs.helsinki.fi/sronja/