Erilaiset juhlatilaisuudet

 

11051033_10203119417698603_175872352_n Aterian korvaavien juhlien (lounas, illallinen, banketti) ja ei aterian korvaavien juhlien (kahvi- ja cocktailtilaisuus) yhteisiä piirteitä:

• Juhlan formaalisuus määrittyy pitkälti juhlan tarkoituksen, teeman ja vieraiden mukaan. Esimerkiksi jos kyseessä ovat hääjuhlat, on illallinen todennäköisesti muodollisempi ja arvokkaampi tilaisuus kuin kavereiden keskeinen lauantai-illallinen. Toisena esimerkkinä voisi verrata tupaantuliaiskahville kutsuttua tulevaa anoppia ja appiukkoa tai omia vanhempiaan – todennäköisesti omien vanhempien kanssa juhlat ovat luontevammat.

-Tarjoilu voi olla joko istuva, seisova tai näiden yhdistelmä. Juhlan muodollisuudella on tarjoilumuotoon vaikutuksensa: esimerkiksi istuva illallinen voidaan kokea hienommaksi kuin seisova pöytä. Suomessa kotona järjestetyillä lounaskutsuilla buffetpöytä on yleinen. Huom. poikkeukset – cocktailtilaisuudessa tarjoilu on luonteeltaan seisova!

11050993_10203119418658627_1257569231_n

– Juhlien vierasmäärä vaihtelee muutamasta henkilöstä tuhansiin ihmisiin. Esimerkiksi yritystilaisuuden banketissa voi olla liki tuhat vierasta, sen sijaan pienimuotoisissa syntymäpäiväjuhlissa vieraita saattaa olla vain kaksi.

– Etenkin suurissa juhlissa istumajärjestys voi tulla tarpeeseen. Sitä voi hyödyntää myös, jos haluaa luoda uusia kontakteja vieraiden kesken. Samoin istumajärjestys on ovela keino ennaltaehkäistä draamaa juhlassa, jos jotkut vieraat eivät tule keskenään toimeen. Istumajärjestys saattaa tuoda juhlaan muodollisuutta, mutta se voi olla vapaamuotoisessa juhlassa myös hauskaa vaihtelua.

– Pukukoodi voi olla niin muodollisissa kuin epämuodollisissa juhlissa, esimerkiksi Halloween-juhlien tai cocktailtilaisuuden pukukoodi.

– Missä juhlat järjestetään? Kotona, ravintolassa, kahvilassa, vuokratilassa, puistossa… Huom. Juhlien järjestämisessä voidaan hyödyntää pitopalveluita tai juhlapalveluita, jotka järjestävät kaiken tarjoilusta tilan somistamiseen.

• Juhlien kesto on skaalaltaan laaja. Voisi ajatella, että lounaskutsujen kesto on määritellympi kuin illallisen. Lisäksi kahvi- ja cocktailtilaisuudet ovat todennäköisesti lyhyempiä juhlia kuin aterian korvaavat juhlat.

• Kulttuurierot ovat mittavat juhlan osa-alueissa (vieraat, formaalisuus, tarjoilu, pukukoodi, juhlapaikka, kesto). Joissakin maissa on esimerkiksi tapana juhlia häitä useamman päivän ajan.

• Aterian korvaavissa ja ei-korvaavissa juhlissa voidaan tarjota alkoholia, mutta silloin on huomioitava myös alkoholittomat vieraat.

celebration-367601__180

• Pieni juhlaväki on myös kohteliasta ottaa huomioon juhlissa. Erityisesti iltapainotteisissa ja pidemmissä juhlissa kannattaa järjestää lapsille jotakin omaa tekemistä kaiken varalta, esimerkiksi lautapelien pelaamista.

Aterian korvaavat juhlat

Näitä juhlia yhdistää se, että vieraat voivat olettaa saavansa vatsansa täyteen tarjoiluista. Lounas järjestetään yleisesti klo 11–16. Tarjolla voi olla joko kylmä tai lämmin ruoka, ja se on usein tarjolla seisovasta pöydästä. Lounasjuhlia ovat esimerkiksi äitienpäivälounas ja syntymäpäivälounas. Kulttuurierot voivat olla huomattavat lounasjuhlien suhteen – Välimeren maissa lounas on ateriana yleensä pienimuotoinen, se voi olla pelkkä välipala, ”snack”. Sen sijaan päivällinen on Etelä-Euroopassa tärkeä ateria, jota nautitaan usein hartaudella. Suomessa lounas on kuitenkin oleellinen ateria.

Illallisjuhlat järjestetään yleensä iltakahdeksan jälkeen. On hyvä huomata, että illallinen on eri asia kuin päivällinen. Päivällinen on jokapäiväinen tapahtuma, eikä ollenkaan juhlallinen tilaisuus arkiajattelussa. Sen sijaan illallinen on vakioaterioista juhlallisin ja se onkin usein istuva. Illalliseen kuuluu yleisesti useampi ruokalaji ja mahdollisesti muuta ohjelmaa, esimerkiksi juhlapuhuja tai musiikkiesityksiä. Erilaisia illallisjuhlia ovat esimerkiksi jouluillallinen ja kihlajaisillallinen.

Kolmas ateriaa korvaava juhla, banketti, on yksityinen ja juhlallinen tilaisuus. Se voi käsitteellisesti tarkoittaa pelkästään suurelle ihmisjoukolle järjestettävää tilaisuutta. Kun banketti käsitetään ruokajuhlana, sitä luonnehtii runsas tarjoilu. Ruoka tarjoillaan usein pöytiin, mutta tarjoilumuotoja voidaan myös yhdistellä. Juhlatilana on monesti suuri sali. Esimerkiksi yritystilaisuuksien lopputilaisuutena voidaan pitää banketti.

Ei ateriaa korvaavat juhlat

Aina juhlatilaisuus ei korvaa ateriaa ja tilaisuuteen saapuessaan vieraiden tulisikin tiedostaa se, että vatsa ei välttämättä tule täyteen. Usein on kohteliasta viitata kutsussa siihen, minkä tyyppinen tilaisuuden tarjoilu tulee olemaan. Tilaisuuden kellonaika tulee myös mahdollisuuksien mukaan huomioida siten, että vieraat ehtivät syödä kunnolla, ennen tilaisuuteen saapumista. Ei ateriaa korvaavia juhlia ovat yleensä kahvitilaisuus ja cocktailtilaisuus. Ei ateriaa korvaavat juhlat eivät myöskään kestä yhtä kauaa kuin aterian korvaavat juhlat, koska vierailla tulee nälkä. Kahvitilaisuus on muista ruokailuista erillinen tilaisuus, eikä se ole esimerkiksi osana illallista. Illallisen yhteydessä olevasta kahvista ei käytetä tilaisuus –nimitystä. Kahvitilaisuudessa voi olla tarjolla niin suolaista kuin makeaakin tai jompaakumpaa. Leivokset, pullat ja piirakat ovat tyypillisiä kahvitilaisuuden tarjottavia. Tilaisuudessa nimensä mukaisesti on yleensä myös tarjolla kahvia ja teetä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Kahvitilaisuus voi olla istuvatilaisuus niin, että tarjoilijat tuovat tarjottavat pöytään tai niin, että tarjottavat ovat valmiiksi pöydän keskellä. Tilaisuus voi myös olla seisova niin, että tarjottavat ovat esillä seisovassa pöydässä tai niin, että vieraat kirjaimellisesti seisovat tilaisuuden ajan. Kahvitilaisuudessa pukukoodi ei ole yleensä yhtä tarkka kuin esimerkiksi illallisella. Jos kyse on kuitenkin juhlavammasta kahvitilaisuudesta, tulee vieraiden huomioida että he tulevat paikalle siistimmin pukeutuneena. Erilaisia kahvitilaisuuksia ovat esimerkiksi nimipäiväkahvit, läksiäiskahvit ja seminaarien kahvitilaisuudet.

11020428_10203119418098613_2082726140_n

Cocktailtilaisuus voi olla osa juhlakokonaisuutta, jolloin se yleensä aloittaa juhlan. Myös jälkiruoka voidaan tarjoilla cocktailtilaisuuden muodossa. Cocktailtilaisuus voi myös olla oma tapahtumansa. Tilaisuus järjestetään yleensä ilta-aikaan. Cocktailtilaisuuden pukukoodi on nimensä mukaisesti cocktailasu, ellei muu juhla velvoita pukemaan iltapukua tai teemaan sopivaa asua. Tilaisuudessa tarjoilijat tarjoilevat cocktailpaloja tai ne ovat esillä buffet-tyyppisesti. Yleensä vieraat seisovat. Cocktailpalat voivat olla suolaisia tai makeita, riippuen myös tilaisuuden ajankohdasta. Cocktailtilaisuudessa saatetaan tarjoilla myös vain juoma ruoan sijaan, yleensä alkoholillinen, esim. juhlan alkumalja.

Akateemiset juhlat

Akateemiset juhlat ovat tärkeä osa korkeakoulu perinnettä. Akateemiset juhlat pyrkivät kunnioittamaan perinteitä, mutta vaihtelevuutta juhlien välillä löytyy. Nykypäivänä akateemisissa juhlassa juhlaetiketti on joustavampi.

11030735_10203119470299918_1039334501_o

Akateemiset pöytäjuhlat

Akateeminen pöytäjuhla on korkeakouluopiskelijoiden juhla, joita järjestävät erityisesti yliopistojen ainejärjestöt, mutta perinne on levinnyt myös ammattikorkeakouluihin. Akateemisia pöytäjuhlia ovat pääasiassa sitsit ja vuosijuhlat. Akateemisten pöytäjuhlien perinteet ja käytännöt vaihtelevat juhlien järjestäjän mukaan. Toiset noudattavat juhlan etikettiä tunnollisemmin kuin toiset. Esimerkiksi vanhemmalla ainejärjestöllä saattaa olla vahvempia perinteitä kuin nuorella. Nuori ainejärjestö saattaa luoda täysin uusia tapoja. Sitsit ovat kolmen ruokalajin istuva illallinen. Yleensä sitseille on nimetty jokin teema, joka näkyy niin ruoassa, juhlapaikan koristelussa kuin vieraiden asuissakin. Teeman puitteissa pukukoodi on cocktailasu. Sitsit alkavat yleensä cocktailtilaisuudella, jossa perinteisesti on tarjolla alkumalja ja pientä naposteltavaa. Cocktailtilaisuuden jälkeen vieraat siirtyvät salin puolelle pöytiin istumajärjestystä noudattaen. Istumajärjestystä varten on ilmoittautumisen yhteydessä saanut esittää toiveita pöytäseurueesta. Mahdollisuuksien mukaan joka toinen juhlia on nainen ja joka toinen mies. Vastakkain istuvat avecit, miehen oikealla puolella istuu pöytäavec ja vasemmalla puolella jatkoavec. Pöytäosuus avataan laulamalla ’’Hyvät ystävät’’ –laulu. Laulut ovat muutenkin keskeinen osa sitsejä. Lauluja voi ehdottaa omasta laulukirjasta tai pöydässä olevasta laululäsystä, joko toivomalla itse tai perinteistä riippuen toivoa laulua laulunjohtavan kautta. Sitsien johtajana saattaa olla myös sitsimestari. Alkulaulun lisäksi sitseillä lauletaan aina jokaisen juoman avaava laulu, laulu naiselle ja -miehelle sekä fuksilaulu, joka päättää koko pöytäosuuden. Erilaisia juomia ovat viinit, snapsit, vesi ja kahvi. Kahvia ei avata. Jokaisen laulun jälkeen skoolataan kolmeen eri suuntaan: mies skoolaa ensin oikealla, sitten vasemmalle ja lopuksi eteenpäin, nainen päinvastoin. Pöydästä saa poistua vain tauoilla tai erittäin huomaamattomasti laulujen ja puheiden välissä. Pöytäosuuden jälkeen juhlat jatkuvat joko samassa tilassa tai eri tilassa jatkoilla, ja-jatkoilla ja silliaamiaisella eli sitsien jälkeisenä päivänä olevalla brunssilla.

restaurant-449952__180

Vuosijuhlilla juhlitaan aine- tai opiskelijajärjestön vuosipäivää. Monet sitsien käytännöt toistuvat myös vuosijuhlilla, mutta vuosijuhlissa etikettiä noudatetaan vieläkin tarkemmin. Vuosijuhlat ovat yleensä sitsejä hintavammat. Juhlan kulku noudattaa samaa kaavaa sitsien kanssa. Cocktailtilaisuudessa juhlaan kutsutut ainejärjestöt ja muut vieraat onnittelevat vuosia täyttävää ainejärjestöä ja antavat lahjansa hallitukselle. Pöytäosuudesta ei siirrytä suoraan jatkoille, vaan ensin tanssitaan vanhat tanssit. Ruokalajien välissä saattaa olla musiikki- tai muita esityksiä. Vuosijuhlilla on myös aina juhlapuhe ja usein kunniajäsenen valinta. Vuosijuhlista päävastuussa on vuosijuhlamestari. Vuosijuhlilla kaikista härskeimmät juomalaulut jätetään kokonaan pois tai ne säästetään jälkiruokaan tai sen jälkeen. Vuosijuhlien pukukoodi on sitsejä juhlavampi, miehillä tulee olla tumma puku tai frakki ja naisilla pitkä iltapuku. Naisilla pitkät hiukset tulee olla kiinni ja hartiat peitettynä jälkiruokaan asti. Asuun kuuluvat myös akateemiset kunniamerkit, joita saa esim. ainejärjestötoiminnasta.

Väitöskaronkka

Väitöskaronkka on myös akateeminen juhla. Väitöstilaisuuden jälkeen väittelijän järjestämiä tilaisuuksia voivat olla lounas, iltajuhla eli karonkka ja väitöskahvit. Lounaalla väittelijänvieraana ovat vastaväittelijä ja kustos. Väitöskahvit järjestetään heti tilaisuuden perään. Kaikki edellä mainitut tapahtumat ovat kuitenkin väittelijän itse päätettävissä, eli vapaaehtoisia.

Väitöskaronkka on väitösprosessin päätösjuhla, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittelijälle, kustokselle ja muille työhön vaikuttaneille – nykyään kutsulistalla voi akateemisen piirin lisäksi olla sukua ja ystäviä.

usaf-academy-89617__180

Toisin kuin ennen, nykyisin väittelijä lähettää kutsut karonkkaan, vaikka väitöskirjan kohtalo selviää muodollisesti vasta väitöstilaisuuden lopussa. Kuitenkin väittelijän saama väittelylupa tiedekunnalta on jo osoitin väitöskirjan laadusta, eli karonkka todennäköisesti järjestyy. Väittelijän tulee ilmoittaa kutsussa, jos hän ei halua vanhan tavan mukaista frakki- ja iltapukutilaisuutta. Karonkan pukukoodina on useimmiten frakki ja valkoinen liivi (väitöstilaisuudessa musta liivi), naisilla iltapuku (jos väittelijä on nainen, iltapuvun tulee olla musta). Frakin sijaan puvuksi kelpaa tumma puku, jolloin nainen pukeutuu lyhyeen juhlavaan pukuun. Nykyään värikkäät iltapuvut ovat yleistyneet, vaikka perinteinen akateeminen juhlaväri on musta.

Kuten juhlat yleensä, karonkka voidaan järjestää kotona tai ravintolassa, mutta myös osakunnan tai oman laitoksen tiloissa.  Illan isäntänä/emäntänä toimiva väitellyt tarjoaa karonkassa ruokaa, juomaa ja halutessaan ohjelmaa. Vastaväittäjä toimii kunniavieraana, ja hänen paikkansa pöydässä on väitelleen oikealla puolella. Jos väitöstilaisuudessa on ollut kaksi vastaväittäjää, he istuvat väitelleen molemmin puolin. Seuraavana istumajärjestyksessä on kustos, joka sijoitetaan väittelijän vasemmalle puolelle tai vastapäätä. Muiden vieraiden osalta istumajärjestys määräytyy yleensä akateemisten saavutusten järjestyksessä.

Puheita pidetään vasta ruoan jälkeen kahvin aikana. Tapana on, että väitellyt kiittää omassa puheenvuorossaan vastaväittäjää ja muita työssä avustaneita. On myös määritelty, että vastaväittäjän vastauspuheenvuoro on tyyliltään kepeän asiallinen, ei liian vakava. Kolmas puheenvuoro on varattu kustokselle, jos hän niin haluaa. Puheenvuorot etenevät kustoksen jälkeen sitä mukaa, missä järjestyksessä väitellyt heidät omassa puheenvuorossaan mainitsi. Jos omaisia halutaan kiittää, heidät mainitaan puheessa vasta lopuksi.

Promootio

Sitsien, vuosjuhlan ja väitöskaronkan lisäksi myös promootio on akateeminen juhla. Promootiota pidetään akateemisen työn korkeimpana juhlana ja siinä vihitään eli promovoidaan eri tieteenalojen tohtoreita ja kunniatohtoreita, ja perinteestä riippuen myös maistereita. Maisteri- ja tohtoripromovendeiksi pääsevät ne, jotka ovat suorittaneet asianomaisen tutkinnon eivätkä ole vielä osallistuneet kyseisellä tutkinnolla promootioon.Kunniatohtoreiksi promovoidaan erityisen ansioituneita henkilöitä ja ne valitsee yliopisto tai tiedekunta. Promootiossa maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet ylennetään akateemisessa arvojärjestyksessä ja he saavat juhlallisessa aktissa tästä merkiksi maisterinseppeleen ja -sormuksen tai tohtorinhatun ja -miekan. Perinteisesti yleinen seppeleensitoja sitoo seppeleen niille maisteripromovendeille, jotka saapuvat promootioon ilman seuralaista. Yleiseksi seppeleensitojaksi valitaan yleensä professorin tytär tai poika. Koska ilman seuralaista saapuvia maistereita saattaa nykyään olla toistasataa, on yleisen seppeleensitojan rooli enemmänkin seremoniallinen. Yleinen seppeleensitoja edustaa promootiossa nuoruutta ja kevättä.

Suurissa promootioissa promootion järjestelyistä vastaa promootiotoimikunta, joka koostuu vapaaehtoisista maisteri- ja tohtoripromovendeista. Promootiotoimikunnan puheenjohtajaa kutsutaan nimellä gratisti (miespuolinen) tai gratista (naispuolinen). Tohtoripromovendien seuralaisia kutsutaan miekanhiojiksi.

Airuet ovat juhlamenojen ohjaajan ja yliairuen apulaisia. Airuiden työtehtäviin kuuluu esimerkiksi vieraiden opastaminen, kunniavartioina ja ovivahteina toimiminen sekä huolehtiminen siitä, että tilaisuus etenee suunnitelmien mukaan. Airuet työskentelevät yleensä pareittain. Airueen tunnistaa airutnauhoista, joiden on oltava moitteettomassa kunnossa. Yleensä airutnauha on sinivalkoinen. Airutnauhaa kannetaan kuten muitakin akateemisia nauhoja: miehet oikealta olalta alas vasemmalle ja naiset vasemmalta olalta alas oikealle. Promootiossa airuet pukeutuvat mustaan kokopitkään asuun; airutnauha ei saa koskettaa paljasta ihoa. Airut ei syö, juo eikä tanssi airutnauha päällään. Airuiden asusteisiin kuuluu myös ylioppilaslakki

Promootio on kolmipäiväinen sarja juhlatilaisuuksia. Varsinaista promootiopäivää edeltävänä päivänä on tohtoreilla miekanhiojaiset ja maistereilla seppeleensitojaiset. Varsinaisen promootiopäivän päätapahtuma on promootioakti, jossa promovendit promovoidaan. Promootion suorittaa promoottori, jona toimii tavallisesti virkaiältään tiedekunnan tai yliopiston vanhin professori.Promootioaktin jälkeen on juhlajumalanpalvelus, jonne siirrytään akateemisessa kulkueessa. Jumalanpalveluksen sijaan joissakin promootioissa voi osallistua myös tunnustuksettomaan tilaisuuteen. Promootiopäivän iltana on promootioillallinen, joka noudattaa muodollista illallisjärjestystä plaseerauksineen. Promootioillallisen yhteydessä tai heti sen jälkeen on promootiotanssiaiset. Promootiopäivää seuraavana päivänä on huviretki promovendeille. Huviretki on usein purjehdus yliopiston lähellä olevilla meri- tai järvialueilla. Helsingin yliopistossa promootiotanssiaiset järjestään vasta kolmantena päivänä. Tanssiaisten jälkeen siirrytään kulkueena puheita pitäen Senaatintorille tai Haaksirikkoutuneiden patsaalle, jossa pidetään puhe nousevalle auringolle. Eri yliopistoilla juhliin voi liittyä paikallisia perinteitä.

Promootioperinne on jatkunut Suomessa katkeamattomana koko yliopistohistorian ajan. Helsingin yliopistossa promootiot järjestetään silloin, kun jostain aikaisemmasta saman tiedekunnan promootiosta on kulunut 50, 100 tai 150 vuotta.

champagne-554280__180

 

Lisätietoja voit katsoa Esa Riutan videosta “Juhlaperinteiden kehitys ja merkitys”.

 

Tekstin eri lähteistä kokosi Ella Airola ja Meeri Honkamaa

Kuvat: Jenna Heiman, Sanni Klemelä, Priska Pyykkönen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *