Projektioita ja tietokantoja (Harjoitus 2)

Hei taas! Toisen luennon aiheena oli tällä kertaa datan lähteet ja erilaisten projektioiden kanssa työskentely. Alkutunnista tutustuimme erilaisiin datan lähteisiin (joita muuten oli todella monta) ja erityisesti erilaisiin rajapintoihin, kuten WFS-, WMS-, WMTS- ja WCS-palveluihin. Aluksi nämä “rajapinnat” olivat itselleni aivan hukassa, lyhenteet epäselviä ja termit vaikeita käsittää. Pääsimme lopputunnista kuitenkin käsittelemään WFS-palveluita ja ne osoittautuivatkin hyvin helpoiksi käyttää.

Ensimmäiseksi harjoittelimme QGIS:illä erilaisten valintojen tekemistä select features by expression -työkalulla. Olin avannut Moodlesta aineiston, jossa Suomi oli jaettu kuntiin. Select by expression -työkalulla pystyin valitsemaan kartalta tiettyjä alueita jatkokäsittelyyn; tässä tapauksessa Pohjois-Karjalan. Toiminto oli hyvin kätevä ja helppo käyttää, joten tulen varmasti käyttämään sitä myös tulevaisuudessa.

Lopputunnista vertailimme vielä erilaisia projektioita ja miten ne vaikuttavat kartan ulkonäköön ja esimerkiksi pinta-aloihin tai pituuksiin. Teimme kaksi tasoa, joista toinen käytti projektiota ETRS89/TM35 ja toinen World-Mercatoria. Attribuuttitaulukkoa tarkastelemalla voitiin huomata, että kahden eri projektion pinta-alat kartalla olivat hieman erilaiset.

Laskin vielä suhdeluvun näille kahdelle projektiolle ja loin kartan, jossa värit kuvaavat pinta-alojen suhteen vääristymistä (Kuva 1). Kuten kartalta voidaan huomata, vääristyy pinta-ala sitä enemmän, mitä kauemmas päiväntasaajasta mennään. Mercatorin projektiolle ominaista onkin, että mittakaava kasvaa päiväntasaajalta navoille siirryttäessä, jolloin kauempana päiväntasaajaa olevien alueiden pinta-alat vääristyvät.

Meille jäi vielä kotiin tehtäväksi vertailla samalla tavoin vääristymiä myös muilla projektioilla. Aluksi minulla oli todella paljon ongelmia QGIS:in kanssa, sillä aina kun yritin valita uuden projektion tarkasteltavaksi, ohjelma jumittui. Sain kuitenkin lopulta sen toimimaan ja valitsin toiseksi vertailtavaksi projektioksi Winkel-Tripel nimisen projektion (Kuva 2). Lähes mikään muu projektio ei itselläni toiminut, vaan ohjelma jumittui tai herjasi erroria. Ties mistä sekin johtui? Toisaalta myös Tapio oli blogissaan potenut samaa ongelmaa eri projektioiden toimimattomuuden kanssa.

Ylläolevaa karttaa tutkaillessa voidaan ihan ensimmäiseksi huomata koko Suomineidon ulkonäkö. Suomi on Winkel-Tripelin projektiossa kallistunut hieman vasemmalle päin. Pinta-alat Mercatorin projektion tapaan vääristyvät enemmän pohjoisemmassa. Kartassa on tapahtunut pieni virhe, sillä olisi loogisempaa, että isommat vääristymät olisivat punaisella ja pienemmät sinisellä, kuten kuvassa 1; huolittomuusvirhe siis.

Winkel-Tripelin projektiossa pinta-alojen erot verrattuna TM35:een eivät ole suuret ja tämä johtuu siitä, että projektiossa ei pyritä täysin eliminoimaan vääristymiä vaan hakemaan kompromissi, jossa mikään kartan osatekijöistä ei vääristy liikaa. Pinta-alojen vääristymä on tästä syystä hillitympi, eikä erot kahden projektion välillä ole suuria, mutta kuten useat muut projektiot, vääristymät suurenevat päiväntasaajilta navoille mentäessä.

Lähteet:

Turpeinen, T. (28.1.2021). “Kurssikerta 2 (27.1.) Pohjois-Karjalaa ja projektioita”. <https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/>

Koponen, J. (14.4.2017). “Mercatorin projektio ei sovi maailmankarttoihin. Gall-Peters on lähes yhtä surkea vaihtoehto”.<http://informaatiomuotoilu.fi/2017/04/mercatorin-projektio-ei-sovi-maailmankarttoihin-gall-peters-on-lahes-yhta-surkea-vaihtoehto/>

Esri, ArcGIS Pro (2021) “Winkel Tripel”. <https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/winkel-tripel.htm>