AFRIKKA
Kolmannella kurssikerralla teimme tunnilla kartan Afrikasta, joka esittää öljyesiintymät, timanttikaivokset ja konfliktit Afrikan alueella. Yksi tärkeimpiä omaksumisen aiheita oli ulkoisen tiedon liittäminen tietokantaan. Kyseinen Afrikan kartta nähdään kuvassa 1.
Kuva 1. Konfliktit, timantit ja öljyesiintymät Afrikassa.
Käsittelimme vähän tunnilla, mitä kuvan 1 Afrikan kartan attribuutti- eli ominaisuustietotaulukon luvuista voidaan päätellä. Alla olevassa kuvassa 2 on kuvakaappaus Afrikka-kartan attribuuttitaulukon viidestä ensimmäisestä rivistä, kun se on järjestetty konfliktien, uniikkien konfliktien ja timanttikaivosten suurimpien lukujen mukaan. Kuvan 2 taulukosta voidaan päätellä, että Namibiassa konfliktien ja timanttikaivosten välillä on yhteys. Yhteyden voi arvioida muuttujien (konfliktien ja timanttikaivosten) lukujen lähes täsmällisesti samoista määristä, esim. Namibiassa konflikteja = 23 ja timanttikaivoksia 24. Kausaatiosta tämä tieto ei kerro vielä mitenkään, mutta voidaan arvailla näillä olevan jonkinlaista yhteyttä: johtuuko esimerkiksi Afrikan kehitysasteesta ja konfliktien taipuisuudesta liittyä arvokkaisiin varantoihin?
Kuva 2. Afrikka-kartan attribuuttitaulukon ensimmäiset rivit.
TULVAINDEKSI
Kuvan 3 tulvaindeksikartan työstäminen oli tarkoitettu kotona tehtäväksi. Järvisyysprosentteja sisältävän exel-tiedoston tuominen QGIS:ään tuotti haasteita. Opin tämän tuontiprosessissa, että aakkosjärjestelmä tulee vaihtaa ääkkös-ystävälliseen-kirjainjärjestelmään, kun mukana on ääkkösiä sisältäviä sanoja. Jouduin myöskin vaihtamaan järvisyysprosentteja esittävän sarakkeen tekstimuotoisesta numeeriseen muotoon.
Kuva 3. Tulvaindeksikartta ja järvien prosentuaalinen osuus valuma-alueittain. Legendan ”rantaviiva” merkintä on virheellinen.
Luulen, että onnistuin kuvan 3 kartassa loppujen lopuksi hyvin pientä legendan ”rantaviiva” -merkintää lukuun ottamatta. Tietenkin kartassa hiukan hämärtyy Suomeen liittyvien valuma-alueiden ulkopuolinen meri- ja maa-alueiden vaihtelu, koska ne on esitetty samalla värillä. Siksi Siniltä oli oiva idea ladata ensimmäisen kurssikerran aineistoa, jolla hän sai vesialueet erottumaan maa-alueista. Sinin kartan voi käydä katsomassa Kosini’s blogista Geoinformatiikan menetelmät 1: Luento 3 Kotoa käsin karttojen tekemistä.
Tulkitaan vähän kuvan 3 tulvaindeksikarttaa. Tulvaindeksi on selvästi korkeimmillaan rannikkoalueilla, missä myöskin järvisyysprosentti on yleislinjauksena aika matala. Ennen kuin keksin itse pohtia, mistä tällainen alueellinen vaihtelu johtuu, satuin lukemaan Iirishui’s blogista: Kurssikerta 3, että sisämaan pieni tulvaindeksi johtuisi järvien tulvia tasoittavasta vaikutuksesta ja rannikoiden korkea tulvaindeksi runsaista rannikkoalueiden sateista.
Lähteet:
Kosini’s blog (2023) Geoinformatiikan menetelmät 1: Luento 3: Kotoa käsin karttojen tekemistä. https://blogs.helsinki.fi/kosini/
Iirishui’s blog (2023) Kurssikerta 3. https://blogs.helsinki.fi/iirishui/