TUNTITEHTÄVÄ
Tunnilla kerättiin pisteitä kenttätyönä Epicollect5-sovelluksella ja tuotiin pisteaineisto kartalle. Pisteet interpoloitiin turvallisuuskysymyksen mukaan. Eli jokaisella pisteellä oli asteikolla 1-5 arvioitu subjektiivinen turvallisuuden kokemus. Lopputulos nähdään kuvassa 1. Vertasin vähän värivalintojani Tytin blogipostauksessa: Luento 6. Lämmittelyä talvisäässä, sekä laattatektoniikkaa, näkyvään tehtävän lopputulokseen ja mielestäni hänen valitsema punainen väri teiden väriksi sopii paremmin. Oma värivalintani on heikko, sillä tiet sekoittuvat interpoloinnin väreihin.
Tämä tunnilla tehty interpolointikartta oli mielestäni opettavainen kartta tehdä, jotta oppisimme interpoloimaan. Kuitenkaan se ei kata mielestäni mitenkään tarpeeksi tai edes sijainnilta tasaisesti erilaisista paikoista pisteitä.
Kuva 1. Koettu turvallisuus Kumpulan kampusalueella ja sitä ympäröivillä alueilla.
ITSENÄISTEHTÄVÄ
Kartat tuli tehdä ajatellen sitä, että ne sopisivat hyvin opetukseen havainnollistamaan hasardeja. Lähdin kokeilemaan kahdenlaista karttaa maanjäristyksistä: toisen pistekarttana ja toisen interpoloituna karttana. Tiesin jo ennen kartan valmistumista, että interpoloitu kartta ei tule sopimaan aineiston kuvaamiseen, mutta halusin käyttää interpoloinnin työkalua kuitenkin, koska se oli ollut tunnin aiheena tällä kurssikerralla.
Ensimmäinen maanjäristyksiä kuvaava kartta nähdään alla kuvassa 2. Se esittää yli 5 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1900 vuoteen 2012 loppuun asti. Tätä tehdessä oli tärkeää muistaa tuoda aineisto CSV-muodossa. Säädin maanjäristysten voimakkuuden mukaan pisteen kokoja ja värejä, jotta eri voimakkuuksien järistykset erottuisivat toisistaan.
Mietin aluksi, että opetukseen tarkoitetun kartan tulisi olla selkeä, yksinkertainen ja vain oleellisia asioita sisältävä. Mielestäni kuvan 2 kartta täyttää nämä vaatimukset ja sopisi siksi opetukseen käytettäväksi. Tietenkin harmittaa, että aineisto jää vuoteen 2012. Sarlotta sai kuitenkin bloginsa: 6.kurssikerta: ulkoilua ja hasardeja, kuvaan 4 yhdistettyä aineistot niin, että ne kattavat maanjäristysaineistoa vuodesta 1900 vuoteen 2023.
Kuva 2. Kaikki yli 5 magnitudin maanjäristykset ajalta 1900-2012.
Seuraavaa karttaa tehdessä yritin saada aineiston, joka kattaa ajalta 1900-2012 kaikki 0-10 magnitudin järistykset. Tämähän oli täysin turha ja ajattelematon yritys, nimittäin aineisto on aivan liian suuri. Myöskään tieto ei ole kovinkaan merkittävä opetusmielessä, koska riittää kun suurimpien voimakkuuksien järistyksien sijainti hahmottuu kartalle, esimerkiksi yli 5 magnitudin järistykset. Siispä alle 5 magnitudin järsitykset eivät ole välttämättömiä ja muutenkin niitä on liikaa. Myöskään tapahtumaotannan aikarajaus kymmeneen vuoteen ei auta asiaa, kun kaikkein pienimpiä järistyksiä on niin paljon. Ei QGIS:n eikä minun kärsivällisyyteni riitä liian suuren aineiston pyörittämiseen varsinkin, kun tiedon esittämiseksi riittäisi vain suurempien järistyksien esittäminen. Päädyin siis lopulta rajaamaan aineistoksi seuraavaan karttaan vuosien 2002-2012 yli 5 magnitudin järsitykset. Ajattelin, että kymmenen vuoden väli on sopiva.
Ideani oli tehdä interpoloinnilla maanjäristyksiä havainnollistava kartta. Lopputulos on karmea ja näet sen alla olevassa kuvassa 3. Kartta ei ole hyvä, koska myös alueet, joilla ei esiinny yli 5 magnitudin järistyksiä, näkyy kartassa sellaisina. Edes maanjäristyksien selvät sijainnit, voimakkuudet tai näiden alueellinen vaihtelu ei erotu selvästi kartalla. Kartta on kaikin puolin epäselvä ja harhaanjohtava.
Jos nyt jotain hyvää sanottavaa tästä (kuvan 3) kartasta on, niin se että sitä tehdessä pääsin syventämään interpoloinnin osaamista QGIS-ohjelmassa ja kiitos Kallan avun, opin lataamaan Natural Eart –sivustolta Coastline- eli rannikkoraja-aineiston.
Kuva 3. Vuosien 2002-2012 yli 5 magnitudin maanjäristykset maailmassa.
Halusin tehdä kolmannen kartan jostakin muusta aineistosta, jotta aineiston haku tulisi tutummaksi. Latasin siis tulivuoriaineiston. Haasteena tulivuoriaineiston kanssa oli, että en huomannut tiedoston olevan eri muotoinen kuin edelliset CSV-muotoiset aineistot. Onneksi Anna auttoi ja selvisi, että dataa tuodessa QGIS:ään, täytyy valita File Formaatiksi “custom delimiters”. Lopputuloksena muodostui maailmankartta, jossa näkyy kaikki tulivuoret.
Kuva 4. Kaikki tulivuoret maapallolla.
Mietin, että ehkä kuvan 4 kartta ei ole kaikkein kiinnostavin kartta, mitä tulivuorista voi saada aikaan. Se kirjaimellisesti vain osoittaa tulivuorten sijainnit maapallolla ilman, että edes erittelisi aktiiviset ja nukkuvat tulivuoret toisistaan. Siispä, jos käyttäisin opetuksessa jotakin karttaa, hyödyntäisin osoitteen: https://earthquakes.volcanodiscovery.com/, interaktiivista karttaa. Kyseisessä kartassa näytetään aktiivisuudeltaan erilaiset tulivuoret ja viimeisimmät maanjäristykset.
Lähteet:
Tytin blogi(2023) Luento 6. Lämmittelyä talvisäässä, sekä laattatektoniikkaa. 23.2. https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/
Sarlotta laakkonen –kurssiblogi (2023) 6. kurssikerta: ulkoilua ja hasardeja https://blogs.helsinki.fi/sarlotla/
Sivusto: https://earthquakes.volcanodiscovery.com/