Kuukausi: maaliskuu 2023

Tällä seitsemännellä ja viimeisellä kurssikerralla teimme itse etsimistämme aineistoista itse päättämistämme aiheista aivan itse kartat.

Minulla oli kerta kaikkiaan inspiraatio hukassa ja lopulta päädyin mälsästi aika helposti ladattavien aineistojen pariin nimittäin SYKE:n ladattaviin paikkatietoaineistoihin.

Latasin SYKE:ltä ranta 10 aineistoja: Järvet, Joet ja Hydrologiset havaintopaikat. Halusin tehdä hydrologisista havaintopaikoista kartan Tuusulanjärven ympäriltä, koska käyn tällä hetkellä yhdellä toisella kurssilla hydrologian tutkimusmenetelmiä läpi ja sieltä tiedon onkineena tiedän tällaisilla hydrologisilla havaintopaikoilla tehtävän tärkeitä maastomittauksia vastaamaan erilaisiin hydrologisiin kysymyksiin. Tuusulanjärvi jakautuu kahden kunnan: Tuusulan ja Järvenpään, alueelle ja siksi koin sopivaksi rajaukseksi näiden kuntien kuntarajat. Kuntarajat latasin Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sivulta. Lataaminen onnistui sangen helposti.

Työvaiheista sen verran: Ladattuani aineistot QGIS:ään rajasin haluamani alueen ulkopuoliset tiedot pois, sitten visualisoin kartan ja keksin muutaman uuden jutun matkan varrella. Kerrotaan niistä.

Nimittäin kun lopputulosta aletaan hiomaan (legenda, pohjoisnuoli jne.) Layout -näkymässä A4-paperi on aina poikittain. Olen useamman kerran kurssin aikana käyttänyt kallista aikaani etsien, mistä se käännetään pystyyn. Opin kääntämään sen viimein! Ja tietenkin QGIS nauroi minulle oikein makeasti sillä eihän kyseessä loppujen lopuksi ollut edes mitenkään vaativa juttu. Noh eteenpäin…

Olen tähän asti tehnyt aina uuden rectanglen legendan päälle siten, että se on läpinäkyvällä täytöllä ja mustilla reunoilla. Tämä siksi, että saisin legendalle kehykset. Nyt sitten sattumalta löysin pienen helpon täpän, mitä painamalla legendalle tulee suoraan nämä kehykset. Nyt on sitten sekin opittu. Alla lopputulos kartastani kuvassa 1.

Kuva 1. Hydrologiset havaintopaikat Tuusulan ja Järvenpään kunnissa. Havaintopaikan väri kertoo kohteessa mitattavan asian. Kuntarajat ovat vuoden 2023 kuntajaolla.

Tähän kurssin loppuun oli vielä kiva käydä vähän ihastelemassa muiden viimeisiä aikaansaannoksia. Nostetaan niistä esille mielenkiintoisilta sijainneilta tehdyt kartat: Helin kartta Saksasta ja Lucaksen kartta Atlantan Fultonin ja DeKalbin piirikunnista.

Kiitos kaikille tästä kurssista ja suurin kiitos teille, keiltä olen kurssin aikana saanut apua!

Moikka

Lähteet:

SYKE (2023) Ladattavat paikkatietoaineistot: https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot/Ladattavat_paikkatietoaineistot

Maanmittauslaitos (2023) Karttapaikka https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/karttapaikka

Helin Blogi (2023) Kurssikerta & harjoitus 7 https://blogs.helsinki.fi/tuomihel/

Lucas Yoni (2023) Viikko 7: Paluu omiin juuriin ja kohti uusia horisontteja https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/03/03/paluu-omiin-juuriin-ja-kohti-uusia-horisontteja/

 

Tällä kurssikerralla QGIS:llä ja mulla taisi oikeesti olla ihan kivaa yhdessä. Nimittäin tein uudestaan ensimmäisen kartan, mikä myös tehtiin joku kuukausi sitten tunnilla. Seurasin vaihe vaiheelta ohjeita ja lopputulos nähdään kuvassa 1. Viimeistelyyn ja kartan selkeän visuaalisen ilmeen luomiseksi opettelin käyttämään plugins-valikon antimia. Yllättävän helposti ja nopeasti sieltä sitten löytyi QuickMapService, josta latasin kartan Esri Light taustakartaksi väestöruutuaineistolle.

Toisen kartan, mikä nähdään kuvassa 2, osasin jo soveltaa ilman ohjeita. Oli mukavaa, kun homma viimein sujui. Selailin useamman taustakarttaehdokkaan läpi ja päädyin valitsemaan Esri World Topo:n.

Kuva 1. Ruotsinkielisten määrä Suomen pääkaupunkiseudulla.

Kuva 2. Alle 18-vuotiaat asukkaat Suomen pääkaupunkiseudulla.

Kuvan 1 kartassa ruotsinkielisiä on määrältä kaikkein eniten rannan tuntumassa ja vähenee sisämaahan mentäessä. Kartasta on vaikea hahmottaa, minkä kunnan alueita mikäkin kohta on ellei ulkomuistista sitä tiedä. Se hieman häiritsee ilmiön sijoittumisen syyn pohdintaa.

Kummassakin kartassa tieto on absoluuttista. Tällöin täytyy huomioida, että esimerkiksi kuvan 1 kartassa ruotsinkielisten suurimman määrän sijoittuminen on siellä, missä asukkaita on muutenkin enemmän suhteutettuna muihin alueisiin. Karttojen ruudut ovat molemmissa kilometri x kilometri. Jos ruutukokoa suurentaisi, se yleistäisi suuremmalta alueelta suuremmalle alueelle ilmiön suuruutta. Tarkoittaa siis sitä, että kun ruutu kattaa tarpeeksi suuren alueen, tieto voi olla jo merkittävästi väärää paikoitellen. Siksi mitä pienempi ruutukoko, sitä pienempi virhe ruudun kattavilla alueilla.

Mielestäni ruutukartta ei oikein sovi kyseisten edellä tehtyjen karttojen aineistojen kuvaamiseen, kun aineisto esitetään absoluuttisina lukuina. Ne olisi tullut suhteuttaa joko niin, että esim. esitetään ruotsinkielisten osuus koko väestöstä tai yksi ruutu sisältää ruudun alueen tiedon ruotsinkielisten määrän suhteellisena osuutena koko ruudukosta. Silloin voitaisiin vertailla ruutuja ja niiden sijainnin esittämiä alueita keskenään. Pinja Rautiaisen blogissa Geoinformatiikan kurssiblogi: 4. harjoitus, esitetään mielestäni hyvä ajatus siitä, mitä tällaisella ruututeemakartalla voitaisiin esimerkiksi esittää: Asiaa, joka ei seuraa hallinnollisia rajoja, kuten ilmasaasteiden esiintymistä.

Lähteet:

Pinja Rautiainen (2023) Geoinformatiikan kurssiblogi: 4. harjoitus. https://blogs.helsinki.fi/radpinja/

 

 

AFRIKKA

Kolmannella kurssikerralla teimme tunnilla kartan Afrikasta, joka esittää öljyesiintymät, timanttikaivokset ja konfliktit Afrikan alueella. Yksi tärkeimpiä omaksumisen aiheita oli ulkoisen tiedon liittäminen tietokantaan. Kyseinen Afrikan kartta nähdään kuvassa 1.

Kuva 1. Konfliktit, timantit ja öljyesiintymät Afrikassa.

Käsittelimme vähän tunnilla, mitä kuvan 1 Afrikan kartan attribuutti- eli ominaisuustietotaulukon luvuista voidaan päätellä. Alla olevassa kuvassa 2 on kuvakaappaus Afrikka-kartan attribuuttitaulukon viidestä ensimmäisestä rivistä, kun se on järjestetty konfliktien, uniikkien konfliktien ja timanttikaivosten suurimpien lukujen mukaan. Kuvan 2 taulukosta voidaan päätellä, että Namibiassa konfliktien ja timanttikaivosten välillä on yhteys. Yhteyden voi arvioida muuttujien (konfliktien ja timanttikaivosten) lukujen lähes täsmällisesti samoista määristä, esim. Namibiassa konflikteja = 23 ja timanttikaivoksia 24.  Kausaatiosta tämä tieto ei kerro vielä mitenkään, mutta voidaan arvailla näillä olevan jonkinlaista yhteyttä: johtuuko esimerkiksi Afrikan kehitysasteesta ja konfliktien taipuisuudesta liittyä arvokkaisiin varantoihin?

Kuva 2. Afrikka-kartan attribuuttitaulukon ensimmäiset rivit.

TULVAINDEKSI

Kuvan 3 tulvaindeksikartan työstäminen oli tarkoitettu kotona tehtäväksi. Järvisyysprosentteja sisältävän exel-tiedoston tuominen QGIS:ään tuotti haasteita. Opin tämän tuontiprosessissa, että aakkosjärjestelmä tulee vaihtaa ääkkös-ystävälliseen-kirjainjärjestelmään, kun mukana on ääkkösiä sisältäviä sanoja. Jouduin myöskin vaihtamaan järvisyysprosentteja esittävän sarakkeen tekstimuotoisesta numeeriseen muotoon.

Kuva 3. Tulvaindeksikartta ja järvien prosentuaalinen osuus valuma-alueittain. Legendan ”rantaviiva” merkintä on virheellinen.

Luulen, että onnistuin kuvan 3 kartassa loppujen lopuksi hyvin pientä legendan ”rantaviiva” -merkintää lukuun ottamatta.  Tietenkin kartassa hiukan hämärtyy Suomeen liittyvien valuma-alueiden ulkopuolinen meri- ja maa-alueiden vaihtelu, koska ne on esitetty samalla värillä. Siksi Siniltä oli oiva idea ladata ensimmäisen kurssikerran aineistoa, jolla hän sai vesialueet erottumaan maa-alueista. Sinin kartan voi käydä katsomassa Kosini’s blogista Geoinformatiikan menetelmät 1: Luento 3 Kotoa käsin karttojen tekemistä.

Tulkitaan vähän kuvan 3 tulvaindeksikarttaa. Tulvaindeksi on selvästi korkeimmillaan rannikkoalueilla, missä myöskin järvisyysprosentti on yleislinjauksena aika matala. Ennen kuin keksin itse pohtia, mistä tällainen alueellinen vaihtelu johtuu, satuin lukemaan Iirishui’s blogista: Kurssikerta 3, että sisämaan pieni tulvaindeksi johtuisi järvien tulvia tasoittavasta vaikutuksesta ja rannikoiden korkea tulvaindeksi runsaista rannikkoalueiden sateista.

Lähteet:

Kosini’s blog (2023) Geoinformatiikan menetelmät 1: Luento 3: Kotoa käsin karttojen tekemistä. https://blogs.helsinki.fi/kosini/

Iirishui’s blog (2023) Kurssikerta 3. https://blogs.helsinki.fi/iirishui/

TUNTITEHTÄVÄ 

Tunnilla kerättiin pisteitä kenttätyönä Epicollect5-sovelluksella ja tuotiin pisteaineisto kartalle. Pisteet interpoloitiin turvallisuuskysymyksen mukaan. Eli jokaisella pisteellä oli asteikolla 1-5 arvioitu subjektiivinen turvallisuuden kokemus. Lopputulos nähdään kuvassa 1. Vertasin vähän värivalintojani Tytin blogipostauksessa: Luento 6. Lämmittelyä talvisäässä, sekä laattatektoniikkaa, näkyvään tehtävän lopputulokseen ja mielestäni hänen valitsema punainen väri teiden väriksi sopii paremmin. Oma värivalintani on heikko, sillä tiet sekoittuvat interpoloinnin väreihin.  

Tämä tunnilla tehty interpolointikartta oli mielestäni opettavainen kartta tehdä, jotta oppisimme interpoloimaan. Kuitenkaan se ei kata mielestäni mitenkään tarpeeksi tai edes sijainnilta tasaisesti erilaisista paikoista pisteitä.  

Kuva 1. Koettu turvallisuus Kumpulan kampusalueella ja sitä ympäröivillä alueilla.  

 

ITSENÄISTEHTÄVÄ 

Kartat tuli tehdä ajatellen sitä, että ne sopisivat hyvin opetukseen havainnollistamaan hasardeja. Lähdin kokeilemaan kahdenlaista karttaa maanjäristyksistä: toisen pistekarttana ja toisen interpoloituna karttana. Tiesin jo ennen kartan valmistumista, että interpoloitu kartta ei tule sopimaan aineiston kuvaamiseen, mutta halusin käyttää interpoloinnin työkalua kuitenkin, koska se oli ollut tunnin aiheena tällä kurssikerralla.  

Ensimmäinen maanjäristyksiä kuvaava kartta nähdään alla kuvassa 2. Se esittää yli 5 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1900 vuoteen 2012 loppuun asti. Tätä tehdessä oli tärkeää muistaa tuoda aineisto CSV-muodossa. Säädin maanjäristysten voimakkuuden mukaan pisteen kokoja ja värejä, jotta eri voimakkuuksien järistykset erottuisivat toisistaan.  

Mietin aluksi, että opetukseen tarkoitetun kartan tulisi olla selkeä, yksinkertainen ja vain oleellisia asioita sisältävä. Mielestäni kuvan 2 kartta täyttää nämä vaatimukset ja sopisi siksi opetukseen käytettäväksi. Tietenkin harmittaa, että aineisto jää vuoteen 2012. Sarlotta sai kuitenkin bloginsa: 6.kurssikerta: ulkoilua ja hasardeja, kuvaan 4 yhdistettyä aineistot niin, että ne kattavat maanjäristysaineistoa vuodesta 1900 vuoteen 2023.  

Kuva 2. Kaikki yli 5 magnitudin maanjäristykset ajalta 1900-2012.   

Seuraavaa karttaa tehdessä yritin saada aineiston, joka kattaa ajalta 1900-2012 kaikki 0-10 magnitudin järistykset. Tämähän oli täysin turha ja ajattelematon yritys, nimittäin aineisto on aivan liian suuri. Myöskään tieto ei ole kovinkaan merkittävä opetusmielessä, koska riittää kun suurimpien voimakkuuksien järistyksien sijainti hahmottuu kartalle, esimerkiksi yli 5 magnitudin järistykset. Siispä alle 5 magnitudin järsitykset eivät ole välttämättömiä ja muutenkin niitä on liikaa. Myöskään tapahtumaotannan aikarajaus kymmeneen vuoteen ei auta asiaa, kun kaikkein pienimpiä järistyksiä on niin paljon. Ei QGIS:n eikä minun kärsivällisyyteni riitä liian suuren aineiston pyörittämiseen varsinkin, kun tiedon esittämiseksi riittäisi vain suurempien järistyksien esittäminen. Päädyin siis lopulta rajaamaan aineistoksi seuraavaan karttaan vuosien 2002-2012 yli 5 magnitudin järsitykset. Ajattelin, että kymmenen vuoden väli on sopiva. 

Ideani oli tehdä interpoloinnilla maanjäristyksiä havainnollistava kartta. Lopputulos on karmea ja näet sen alla olevassa kuvassa 3. Kartta ei ole hyvä, koska myös alueet, joilla ei esiinny yli 5 magnitudin järistyksiä, näkyy kartassa sellaisina. Edes maanjäristyksien selvät sijainnit, voimakkuudet tai näiden alueellinen vaihtelu ei erotu selvästi kartalla. Kartta on kaikin puolin epäselvä ja harhaanjohtava.  

Jos nyt jotain hyvää sanottavaa tästä (kuvan 3) kartasta on, niin se että sitä tehdessä pääsin syventämään interpoloinnin osaamista QGIS-ohjelmassa ja kiitos Kallan avun, opin lataamaan Natural Eart –sivustolta Coastline- eli rannikkoraja-aineiston.   

Kuva 3. Vuosien 2002-2012 yli 5 magnitudin maanjäristykset maailmassa.    

Halusin tehdä kolmannen kartan jostakin muusta aineistosta, jotta aineiston haku tulisi tutummaksi. Latasin siis tulivuoriaineiston. Haasteena tulivuoriaineiston kanssa oli, että en huomannut tiedoston olevan eri muotoinen kuin edelliset CSV-muotoiset aineistot. Onneksi Anna auttoi ja selvisi, että dataa tuodessa QGIS:ään, täytyy valita File Formaatiksi “custom delimiters”. Lopputuloksena muodostui maailmankartta, jossa näkyy kaikki tulivuoret.  

  

Kuva 4. Kaikki tulivuoret maapallolla.  

Mietin, että ehkä kuvan 4 kartta ei ole kaikkein kiinnostavin kartta, mitä tulivuorista voi saada aikaan. Se kirjaimellisesti vain osoittaa tulivuorten sijainnit maapallolla ilman, että edes erittelisi aktiiviset ja nukkuvat tulivuoret toisistaan. Siispä, jos käyttäisin opetuksessa jotakin karttaa, hyödyntäisin osoitteen: https://earthquakes.volcanodiscovery.com/, interaktiivista karttaa. Kyseisessä kartassa näytetään aktiivisuudeltaan erilaiset tulivuoret ja viimeisimmät maanjäristykset.  

Lähteet:  

Tytin blogi(2023) Luento 6. Lämmittelyä talvisäässä, sekä laattatektoniikkaa. 23.2. https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/ 

Sarlotta laakkonen –kurssiblogi (2023) 6. kurssikerta: ulkoilua ja hasardeja https://blogs.helsinki.fi/sarlotla/ 

Sivusto: https://earthquakes.volcanodiscovery.com/