Koekasvien syysristeily Ahvenanmaalle

Kirjoitin tutkimusryhmämme haitallisia vieraslajeja koskevasta tutkimuksesta blogikirjoituksessa 14.7.2017. Kasvatamme kuivan kedon kasvilajeja ns. mesokosmeissa, monilajisissa luonnon kasvillisuutta jäljittelevissä laatikoissa. Osaan laatikoita on istutettu lisäksi komealupiini, juurinystyröillään ilmasta typpeä sitova haitallinen vieraslaji, joka syrjäyttää alkuperäislajeja kedoilla, niityillä ja pientareilla. Tutkimme miten ilmaston muutoksen myötä lämpenevät talvet vaikuttavat lupiiniin ja sitä kautta ketolajistoon.

Olemme kasvattaneet ketokasveja mesokosmeissamme yliopiston koekasvimaalla Helsingin Viikissä kahden kesän ajan. Pari päivää sitten lokakuun lopussa siirsimme puolet mesokosmeista talvehtimaan Etelä-Hämeeseen Lammin biologiselle asemalle. Puolet mesokosmeista puolestaan pääsi Viking Linen M/S Amorellalla syysristeilylle Ahvenanmaalle. Mesokosmit siirretään molemmista paikoista takaisin Viikkiin maaliskuun lopussa. Tällä tavoin muokkaamme vain talvikauden ilmastoa; kesän ajan kasvit ovat samanlaisissa olosuhteissa.

KUVA: TUTKIMUSPROJEKTISSA PRO GRADU –TYÖTÄÄN TEKEVÄ JALMAR DONNER TARKASTELEE MESOKOSMEJA AHVENANMAALLA (NÅTÖ).

Ahvenanmaan ja Etelä-Hämeen väliset ilmastolliset erot vastaavat talvien lämpenemistä tulevien vuosikymmenien aikana. Ilmastomallien mukaan talvet lämpenevät enemmän kuin kesät, ja talvien lämpeneminen puolestaan vaikuttaa kasveja suojaavaan lumipeitteeseen. Lumipeitteinen aika lyhenee, ja lumipeite on nykyistä ohuempi. Jos lämpötila vaihtelee toistuvasti plusasteiden ja pakkasen välillä, hankeen voi syntyä sulamisen ja jäätymisen seurauksena lukuisia jäisiä kerroksia. Ohuen ja jäisen hangen lämmöneristyskyky on huono, mikä voi altistaa kasveja pakkasvaurioille.

Talvien lämpenemisellä voi olla sekä suotuisia että haitallisia vaikutuksia kasveihin. Talven lauhojen jaksojen aikana talvivihreät kasvit voivat yhteyttää, ja fotosynteesissä muodostuvat sokerit voivat edistää kasvien talvehtimista. Jos kovia pakkasia ei esiinny, pakkasvaurioiden riski on pieni. Lämpimät talvet voivat myös edistää vaurioriskiä: mikäli lämmin jakso on pitkä, kasvuaan aloittavien kasvien pakkaskestävyys voi heiketä. Tämä johtaa vaurioihin, mikäli lämpimän jakson jälkeen tulee pakkasia.

Kasvien vasteissa lämpeneviin talviin on lajikohtaisia eroja: jotkin lajit voivat hyötyä lämpenemisestä, toisille lauha talvi voi olla haitallinen. Haitallisten vieraslajien arvioidaan yleensä hyötyvän lämpenemisestä, sillä useimmat vieraslajit ovat eteläistä alkuperää. Lupiinin erityispiirteenä on sen kyky sitoa ilmasta typpeä ja samalla vähitellen rehevöittää kasvupaikkaansa. Suuri typen saatavuus yleensä edistää kasvua, ja voi heikentää kasvien talveentumista. Siksi esimerkiksi puutarhakasveille ei anneta loppukesällä typpipitoisia lannoitteita.

Vaikuttaako lupiinin tuoma lisätyppi alkuperäisten ketokasvien talvehtimiseen? Tämä on eräs kokeemme kysymyksistä. Palaan näihin kysymyksiin blogissa ensi vuonna, kun kasvimme ovat risteilleet takaisin Helsinkiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *