Lumen alla on lämmintä

Lumi on yllättävän tehokas eriste, joka suojaa kasveja pakkasvaurioilta talvella. Lumi koostuu paitsi jääkiteistä, myös ilmasta ja nestemäisestä vedestä.  Uudessa kuohkeassa lumessa ilman osuus voi olla jopa 90 % tilavuudesta. Koska ilma johtaa huonosti lämpöä, erityisesti uuden lumen lämmöneristyskyky on hyvä.

Oheinen ilman ja maanpinnan lämpötiloja sekä lumen syvyyttä esittävä kuva havainnollistaa, kuinka tehokkaasti lumi suojaa pakkasilta. Havainnot on tehty Helsingin Viikissä talvella 2012-2013, joka oli etelärannikolla melko runsasluminen ja kylmähkö pakkastalvi. Joulu-tammikuussa lunta oli pääosin alle 20 cm, ja tuolloin kovat pakkasjaksot näkyvät vähäisenä lämpötilan vaihteluna maanpinnan tasossa. Myöhemmin kevättalvella lunta oli 30-40 cm, mutta kovienkaan pakkasten aikana lämpötila ei vaihdellut maanpinnassa juuri lainkaan, vaan lämpötila pysyi tasaisesti nollan lähellä. Tällainen ”lämmin” ja samalla myös kostea lumi on kasveille vakaa talvehtimisympäristö (katso edellinen blogikirjoitus puolukan yhteyttämisestä lumen alla).

Ensilumen satamisen ajoittuminen alkutalvella vaikuttaa oleellisesti maan routaantumiseen. Jos alkutalvesta on kovia pakkasia ennen paksun lumipeitteen muodostumista, maa routaantuu. Vastaavasti jos lunta sataa riittävästi ennen kovia pakkasia, routaa ei juurikaan muodostu – ei vaikka myöhemmin talvella olisi kireitäkin pakkasia.

Talven aikana jääkiteiden muoto muuttuu hangessa, ja samalla lumi tiivistyy. Jos talven aikana on lauhoja jaksoja, hankeen muodostuu jäisiä kerroksia. Tiheän ja jäisen hangen lämmönerityskyky on vähäisempi kuin uuden lumen. Keväällä lumen sulaessa nestemäisen veden määrä hangessa kasvaa, ja koko sulavan lumipeitteen lämpötila on yleensä lähellä nollaa. Tänä vuonna saamme ilmeisesti odottaa tätä ajankohtaa vielä tovin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.