Ensi torstaina 22.3. Keho järjestää laitoskahvit Kehitysmaatutkimuksen
laitoksen kahvihuoneessa klo 14.00. Joni Valkila on lupautunut kertomaan
Nicaraguan Reilun kaupan kahvinviljelijöihin liittyvästä tutkimuksestaan.
Tilaisuudessa kerätään pienimuotoinen kolehti kulujen kattamiseksi.
Tervetuloa!
Jonin esitys oli mielenkiintoinen ja ytimekäs. Se herätti monipuolista keskustelua, jota toden totta olisi kiinnostavaa jatkaa vaikka tällä. Alla muutama pointti, jotka mulla jäivät päällimmäisinä mieleen Nicaraguan Reilun kaupan kahvin viljelijöistä ja heidän tilanteestaan maailmanmarkkinoilla. Toivottavasti keskustelu jatkuu!
1. Osuuskunnat
Reilun kaupan sertifikaatti myönnetään kahvin tapauksessa yleensä osuuskunnille. Osuuskunnan koko voi vaihdella muutamasta perheestä useisiin satoihin. Kävi ilmi, että osuuskunta saattaa jo sinällään toimia tuottajien turvaverkostona. Mielestäni osuustoiminta-ajatusta olisi kiinnostavaa pohtia kehitysmaatutkimuksen yhteydessä enemmänkin. Toisaalta osuuskunnissa toimimisessa on myös kääntöpuolensa: Reilun kaupan yksittäiset perheviljelijät eivät tunteneet järjestelmää kovinkaan hyvin, koska järjestelmään liittyminen on yleensä tapahtunut osuuskunnan toimesta. Muistelisin, että jossain on nostettu esiin myös se, että osuuskuntien päättävissä elimissä on usein miehiä, eikä sukupuolten välinen tasa-arvo toteudu.
2. Reilu kauppa vs. luomuviljely
Vaikuttaa siltä, että luomutuottajilla on vahva identiteetti (esimerkiksi, että heidän tuotteensa ovat ympäristöystävällisempiä ja terveellisempiä kuin muut), mutta samanlaista identifioitumista ei ole (ainakaan yhtä vahvana) Reilun kaupan tuottajien keskuudessa. Tällaisia tuloksia on saanut muistaakseni myös mm. Aimee Shreck tutkimuksessaan Dominikaanisen tasavallan Reilun kaupan banaaninviljelijöistä.
3. Kannattaako Reilun kaupan tuotteita ylipäänsä suosia?
Jonin vastaus tähän oli, että Reilun kaupan tuottajien tilanne muihin verrattuna ei ole juuri parempi kuin muiden tuottajien nyt, kun kahvin maailmanmarkkinahinta on korkealla. Todettiinkin, että yhtälö on varsin monimutkainen, eikä voi sanoa suoraan, onko Reilun kaupan järjestelmä hyvä tai paha. Yhtenä pointtina esiin voisi kuitenkin nostaa sen, että ainakin järjestelmä on nostanut eettiset kysymykset esiin ja sen ansiosta myös suuremmat ketjut ja kahvintuottajatahot ovat joutuneet tarkastamaan käytäntöjään.