Opiskelu

Kehitysmaatutkimus on monipuolinen, monitieteinen oppiala, joka on poiminut menetelmiä ja teorioita yhteiskuntatieteiden kentältä, muun muassa poliittisesta historiasta, antropologiasta, etnografiasta, sosiologiasta sekä poliittisesta taloustieteestä. Oppiainepyrkii opettamaan kriittistä, eurosentrismiä purkavaa ajattelua niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla. Vaikka usein lähtökohtana onkin ongelmien tarkastelu niin sanotusti kehitysmaakontekstissa, voi oppialaa kuvailla yleisesti kehitystutkimukseksi. Kansainvälisissä piireissä ala tunnetaankin useimmiten nimellä Development Studies.

Kehitysmaatutkimuksen kursseilla keskeisinä teemoina pyörivät esimerkiksi kestävä kehitys, globaali talousjärjestelmä, sukupuoli ja kehitys, globalisaatio, ihmisoikeuskysymykset, jälkikolonialismi, maailmanlaajuiset konfliktit sekä kehitysyhteistyö ja kansainväliset instituutiot.

Kandiopintoihin sisältyvien yhteiskuntatieteiden perusopintojen ansiosta kehitysmaatutkimuksen opiskelijoilla on tutkinnon jälkeen valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä laajalla yhteiskunnallisella kentällä. Erilaisilla sivuainevalinnoilla tutkinnosta pystyy kuitenkin muovaamaan oman näköisensä! Sivuaineita on mahdollista valikoida valtiotieteellisen tiedekunnan tarjonnasta (mm.viestintä, sosiaalipsykologia, antropologia, filosofia, talous- ja sosiaalihistoria ja yhteiskuntapolitiikka), mutta mikään ei myöskään estä ylittämästä tiedekuntarajoja. Esimerkiksi humanistisen tiedekunnan valikoimista löytyvät kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuudet ovat olleet suosittuja kehitysmaatutkimuksen lukijoiden keskuudessa.

Vastaa