Category: Kandidaatin opinnot

102. Kehityksen teorian ja kehitysajattelun kehitys, luento (2 op)

Tavoite

“Kehityksen teoriat ovat olleennaisia kehitysprosessien ymmärtämiseksi. Opetuksen tavoitteena on johdattaa keskeisiin kehitysteorioihin ja jäsentää kehitysteorioista käytyä keskustelua ja sen vaiheita.”

Sisältö

“Kurssilla tarkastellaan länsimaisen kehitysajatuksen syntyä ja kehityksen teorioiden syntyä osana länsimaista yhteiskuntakeskustelua ja länsimaista siirtomaavaltaa. Erityistä huomiota kohdistetaan viime maailmansodan jälkeiseen keskusteluun. Tässä yhteydessä esitellään kasvu- ja modernisaatioteorioita, alikehityksen ja riippuvuuden teorioita sekä vaihtoehtoisen kehityksen ajatuksia ja viimeaikaista kehityskritiikkiä.”

102. Kehityksen teorian ja kehitysajattelun kehitys, kirjallisuus (3op)

Vähintään 3 op yhdessä tentissä

  • Arndt: Economic Development (1 op)
  • Hoogvelt A.: Globalization and the Postcolonial World (2 op)
  • Martinussen J.: Society, State and Market: A guide to competing theories of development (3 op)
  • Kitching: Development and Underdevelopment in Historical Perspective (1 op)
  • Rist: History of Development (2 op)
  • Sihvola J.: Maailmankansalaisen etiikka (1 op)

103. Kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet (5op)

Tavoite

“Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yhteiskuntatieteen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja lähestymistapoihin, joiden avulla opiskelijat pystyvät tunnistamaan kehitysmaiden yhteiskunta-analyysissa tarvittavat keskeiset toimijat, rakenteet ja niiden väliset suhteet.”

Sisältö

“Jaksossa opiskelijat tutustuvat yhteiskunta-, politiikka-, kehitystalous- ja kulttuurintutkimuksen klassikkoihin ja myös uudempiin teorioihin, joita käytetään kehitysmaatutkimuksessa.”

Suoritustapa

“Jakso koostuu luennoista (6-8 t.), pienryhmätyöskentelystä ja seminaarista. Luennoissa esitetään kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteellisten perusteiden historialliset ja sisällölliset taustat. Luentojen jälkeen opiskelijat tutustuvat opettajan johdolla yhteiskuntatieteiden klassikkojen teksteihin ja myös erilaisiin yhteiskuntatieteellisiin teorioihin. Kurssin lopussa opiskelijat syventävät tietojansa joistakin teorioista tai lähestymistavoista tekemällä seminaarityön.”

104. Tutkiva oppiminen (5op)

Tavoite

“Tutkiva oppiminen on pääaineopiskelijoille tarkoitettu seminaari, jonka tavoitteena on oppia tieteellisen ajattelun ja argumentoinnin perusteita, ongelmalähtöistä tiedonhankintaa sekä tutustua laitoksella tehtävään tutkimukseen. Seminaarin aikana palautetaan opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Tutkiva oppiminen -seminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaari-istuntoihin ja tekemällä opettajan antamat, oheiskirjallisuuteen perustuvat ryhmäharjoitukset. Opintojakso arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Seminaarin ryhmätyöskentelyssä hyödynnetään yliopiston verkossa tarjoamia ryhmätyövälineitä.”

Edeltävät opinnot

“Seminaariin osallistuminen edellyttää kehitysmaatutkimuksen johdantojakson suoritusta. Suositeltavaa on, että opiskelija on suorittanut myös valtiotieteellisen tiedekunnan uusille opiskelijoille järjestämälle opintojen orientointi

105. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö, luento (2op)

Tavoite

“Jaksossa perehdytään sekä teoreettisen kehityskeskustelun että konkreettisten kehitysyhteistyöhankkeiden kautta niin kehityspolitiikan kuin kehitysyhteistyönkin todellisuuteen erityisesti kehitysmaiden ja sillä elävien ihmisten sekä paikallisyhteisöjen näkökulmasta esimerkkitapausten pohjalla. Pohdittavana ovat käytännön esimerkkien kautta myös mm. demokratian, ihmisoikeuksien, hyvän hallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan käsitteet kehitysmaakontekstissa.”

Sisältö

“Jakso koostuu useiden eri alojen asiantuntijoiden omista näkökulmistaan pitämistä luennoista rakentuvasta sarjasta, jossa yhdistetään sekä kehitysteoreettista keskustelua että käytännön kehitysyhteistyön kokemuksia, sekä teemoja syventävästä lukuseminaarista, jossa artikkeleiden ja kirjallisuuden pohjalta hakeudutaan syvemmälle kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön teemoihin sekä kirjallisuuskuulustelusta.”