105. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö, seminaari (3op)

Tavoite

“Jaksossa perehdytään sekä teoreettisen kehityskeskustelun että konkreettisten kehitysyhteistyöhankkeiden kautta niin kehityspolitiikan kuin kehitysyhteistyönkin todellisuuteen erityisesti kehitysmaiden ja sillä elävien ihmisten sekä paikallisyhteisöjen näkökulmasta esimerkkitapausten pohjalla. Pohdittavana ovat käytännön esimerkkien kautta myös mm. demokratian, ihmisoikeuksien, hyvän hallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan käsitteet kehitysmaakontekstissa.”

Sisältö

“Jakso koostuu useiden eri alojen asiantuntijoiden omista näkökulmistaan pitämistä luennoista rakentuvasta sarjasta, jossa yhdistetään sekä kehitysteoreettista keskustelua että käytännön kehitysyhteistyön kokemuksia, sekä teemoja syventävästä lukuseminaarista, jossa artikkeleiden ja kirjallisuuden pohjalta hakeudutaan syvemmälle kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön teemoihin sekä kirjallisuuskuulustelusta.”

201. Globaalijärjestelmä, luento (2op)

Tavoite

“Jäsentää ja selkeyttää keskustelua globalisaatiosta ja globaalista eriarvoisuudesta. Tarkastella globalisaatiota historiallisesta ja moniulotteisesta näkökulmasta ja pohtia globaalin hallinnan mahdollisuuksia.”

Sisältö

“Globalisaatiota on tutkittu monitieteisestä näkökulmasta. Tullaan esittelemään eri tieteenalojen kuten taloustieteen, politiikan tutkimuksen, sosiologian ja maantieteen näkökulmia globalisaatiotutkimukseen. Erityishuomiota kohdistetaan globalisaation vaikutuksiin kehitysmaihin, kehitysmaiden näkökulmiin globalisaatioon ja regionalisaatioon Etelässä.”

201. Globaalijärjestelmä, seminaari (4op)

Tavoite

“Jäsentää ja selkeyttää keskustelua globalisaatiosta ja globaalista eriarvoisuudesta. Tarkastella globalisaatiota historiallisesta ja moniulotteisesta näkökulmasta ja pohtia globaalin hallinnan mahdollisuuksia.”

Sisältö

“Globalisaatiota on tutkittu monitieteisestä näkökulmasta. Tullaan esittelemään eri tieteenalojen kuten taloustieteen, politiikan tutkimuksen, sosiologian ja maantieteen näkökulmia globalisaatiotutkimukseen. Erityishuomiota kohdistetaan globalisaation vaikutuksiin kehitysmaihin, kehitysmaiden näkökulmiin globalisaatioon ja regionalisaatioon Etelässä.”

201. Globaalijärjestelmä, kirjallisuus (4op/8op)

Vähintään 4 op yhdessä tentissä

  • Held et al. : Global Transformations (3 op)
  • Dicken : Global Shift: Reshaping the Global Economic Map in the 21st Century (2003) (3 op)
  • Buzan B : From international to world society? English theory and the social structure of Globalization (2 op)
  • Patomäki & Teivainen : Globaali demokratia (1,5 op)
  • Boas & McNeill : Multilateral Institutions: A critical introduction (1,5 op)
  • Khor : Rethinking Globalization (1 op)
  • Bhaduri & Nayyar : The interlligent person

203. Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit, luento (2op)

Tavoite

“Opintojaksossa opiskelijat tutustuvat kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetteihin ja niiden tutkimiseen tarvittaviin tutkimusmenetelmiin. Jakso pyrkii antamaan mahdollisimman laajaan tiedon sekä temaattisesti että maantieteellisesti kehitysmaiden yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria koskevista realiteettista ja niiden tutkimisessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä.”

Sisältö

“Opintojaksossa käsitellään kehitysmaiden yhteiskunnan taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöiden välisten suhteiden eroavaisuuksia ja eriarvoisuuksia; yhteiskunnan muutoksen ympäristölliset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet ja toimijat; kehitysmaiden valtioiden tila, demokratisoinnin ongelmat; kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkitys kehitysmaiden yhteiskuntamuutoksessa tms.”

202. Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit, seminaari (4op)

Tavoite

“Opintojaksossa opiskelijat tutustuvat kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetteihin ja niiden tutkimiseen tarvittaviin tutkimusmenetelmiin. Jakso pyrkii antamaan mahdollisimman laajaan tiedon sekä temaattisesti että maantieteellisesti kehitysmaiden yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria koskevista realiteettista ja niiden tutkimisessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä.”

Sisältö

“Opintojaksossa käsitellään kehitysmaiden yhteiskunnan taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöiden välisten suhteiden eroavaisuuksia ja eriarvoisuuksia; yhteiskunnan muutoksen ympäristölliset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet ja toimijat; kehitysmaiden valtioiden tila, demokratisoinnin ongelmat; kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkitys kehitysmaiden yhteiskuntamuutoksessa tms.”

202. Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit, kirjallisuus (4op/8op)

Vähintään 3 op/ 2 ov yhdessä tentissä

  • Arce, A & Long, N (eds.): Anthropology, Development and Modernities. Exploring discourses, counter-tendencies and violence ( London: Routledge, 2000) (2 op/ 1 ov)
  • Crewe, E & Harrison E : Whose Development? An Ethnography of Aid (London: Zed Books 1998) (2 op/ 1 ov)

Aasia

  • Liechty M : Suitably Modern: Making Middle Class Culture in a New Consumer Society (Princeton University Press, 2003) (2 op/ 1 ov)
  • Craig, T & King, R (eds): Global goes Local: Popular Culture in Asia (University of British Colombia Press, 2003) (2 op/ 1 ov)
  • Ganguly-Scrase R : Global Issues, Local Contexts: The Rabi Das of West Bengal (London: Sangam 2001) (1,5 op/1 ov)

Afrikka

  • Berry, S : No Condition is Permanent. The Social Dynamics of Agrarian Change in Sub-Saharan Africa (The University of Wisconsin Press, 1993) (2 op/ 1 ov)
  • Ponte, S : Farmers & Markets in Tanzania (Oxford: James Currey, 2002) (2 op/ 1 ov)
  • Apollo Rwomire (ed.): Social Problems in Africa: New Visions (Praeger Publishers, 2001) (1 op/1 ov)

Latinalainen Amerikka

  • Avritzer L : Democracy and Public Space in Latin America (Princeton University Press, 2002) (1,5 op/1 ov)

203. Johdatus yhteiskuntatieteiden teoriaan ja metodologiaan (5op)

“Kurssi antaa opiskelijalle yleiskuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teorioista ja metodeista, joita kehitysmaatutkimuksessa voidaan käyttää. Kurssin käytyään opiskelija osaa suuntautua kannaltaan relevantimpiin menetelmiin ja ymmärtää niiden yhdistelemisen mahdollisuudet ja rajoitukset. Kurssi koostuu yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teorioiden ja menetelmien esittelystä sekä menetelmien yhdistämistä ja monitieteisyyden mahdollisuuksia käsittelevästä keskustelusta.”