Category: Kandidaatin opinnot

“Kurssi perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteiden kvalitatiivisten menetelmien perusteisiin. Opintojaksossa käsitellään kvalitatiivisen tutkimuksen taustoja sekä perehdytään tärkeimpiin kvalitatiivisiin aineiston keruu- ja analyysimenetelmiin. Opintojakso sisältää luennot ja niihin nivoutuvat pakolliset harjoitukset.”

Tavoite

“Kurssilla paneudutaan kehitykseen historiallisena ja globaalina ilmiönä. Tavoitteena on osoittaa kuinka maailman eri osien yhteydet ovat pitkässä historiallisessa perspektiivissä tiivistyneet ja voimistuneet ja kuinka kansainvälinen eriarvoisuus ja nykyiset kehittyneet maat ja kehitysmaat ovat syntyneet ja muodostuneet.”

Sisältö

“Historia-ainesta käsitellään sekä globalisaatiokeskustelun että empiirisen historiantutkimuksen perspektiivistä. Kurssilla jäljitetään maailman eri osien omaehtoista kehitystä ja niiden välisten yhteyksien syntyä ja voimistumista: kaukokauppareittien muodostumista, maailmanuskontojen leviämistä ja tautien historiaa. Erityistä huomiota kiinnitetään eurooppalaiseen siirtomaavaltaan ja sen merkitykseen kolmannen maailman kehitykselle. Kehityksen idean nähdään tarjoavan jatkuvuutta siirtomaakaudelta nykypäiviin.”

“Lukuvuonna 2005-06 kehitysyhteistyökurssi järjestetään yhteistyössä Iberoamerikkalaisen keskuksen kanssa. Kurssin nimi: Kehitysyhteistyö ja Latinalainen Amerikka.”

Tavoite

“Kurssilla pohditaan mihin kehitysyhteistyö perustuu, mihin päämääriin sillä pyritään ja millaisia tuloksia siltä voidaan kohtuudella odottaa. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee kehitysyhteistyöhön käytetyt voimavarat ja yhteistyön erilaiset muodot sekä keskustelun kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista.”

Sisältö

“Kurssilla käsitellään sekä kehitysyhteistyötä tai

“Kurssilla tavoitteena on oppia kehitysyhteistyön hankehallinnon perusteet sekä kriittisesti arvioimaan hankehallinnon lähtökohtia ja käytäntöjä. Kurssilla tutustutaan hankesyklin eri vaiheisiin, hankelogiikkaan, kehitysyhteistyöhallinnon keskeisiin termeihin sekä hankkeen eri vaiheissa käytettäviin työkaluihin. Lisäksi tutustutaan hankelogiikkaa ja yhteistyön hallintoa koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.”

“Kurssin tavoitteena on oppia kehityskeskustelun kannalta keskeiset näkökulmat kansalaisyhteiskunnan käsitteeseen ja sen soveltuvuudesta kehitysmaakonteksteissa sekä tutustua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen erilaisiin rooleihin kehitysyhteistyössä ja kehitysmaayhteiskunnissa.”

“Luennot johdattavat nykyisin Lähi-idäksi kutsuttavan alueen uskonto-, kulttuuri- ja poliittisen historian kokonaistarkastelun pohjalla konfliktihistoriaan ja suurvaltapolitiikan sekä kansainvälisten suhteiden erityispiirteisiin tällä alueella. Painotus on 1900-luvun kehityksessä. Kurssilla pohditaan Lähi-idän strategista asemaa globaalissa järjestelmässä ja tämän heijastumista suurvaltapolitiikan aktiivisuuteen alueella. Suurvaltapolitiikan osalta tarkastellaan erityisesti eurooppalaisen kolonialismin ja kylmän sodan kauden sekä sen jälkeisen USA:n dominaation vaikutusta alueella. Esille nousevat niin Israel/Palestiina kysymyksen historialliset taustat, nykytilanne kuin tulevaisuuden näkymätkin. Luennon erityinen painotus on kansainvälisen järjestelmän ja Lähi-idän sisäisen kehitysdynamiikan ja kansainvälisten suhteiden järjestelmän vuorovaikutuksen luotaamisessa eri historiallisilla kausilla.”

“Kurssi johdattaa alueen kehityshistoriallisen tilanteen taustoihin ja etenee maa- tai aluekohtaisen tarkastelun kautta eri valtioiden kehityshistorian tarkasteluun. Kurssilla johdatetaan kokonaisvaltaisen analyysin kautta pohtimaan Lähi-idän historiaan, nykytilanteeseen sekä kehitysnäkymiin vaikuttavia tai vaikuttaneita sisäisiä ja ulkoisia voimia. Painotus on itsenäisyyden kaudessa, pääosin toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. Kunkin valtion / valtioryhmän / alueen kohdalla edetään tarvittaessa kauempaakin tulevien kehityshistoriaan heijastuvien juonteiden käsittelyyn. Maakohtainen, konkreettinen tarkastelu suoritetaan Lähi-idän kansainvälisen strateginen merkitys ja kansainvälisten suhteiden tausta huomioiden.”

“Jaksossa pohditaan Euroopan kehityshistorian, kolonialismin, siirtomaajärjestelmän jälkeisen maailmanjärjestelmän ja nykyisen globalisaation juuria avaamalla kehitysmaa- ja maailmanhistorian päälinjoja painotetusti Etelän näkökulmasta tulkittuna. Historiallisen taustatarkastelun pohjalta sarjalla edetään 1900-luvun kehityskokeiluihin ja niiden merkityksen arviointiin Etelän näkökulmasta. Kansainvälistä järjestelmää koskevassa sarjan osuudessa keskitytään ennen muuta Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja sen järjestöperheeseen kuuluviin organisaatioihin kehityksen ja globalisaation kontekstissa. Kurssilla käsitellään YK:n asemaa kehityksen ajatuksen yhtenä aktorina, kehitysyhteistyön ajatuksen yhtenä esille tuojana ja kehittäjänä, naisten aseman muutoksen edistäjänä ja monien muiden sosiaalisen kehityksen erityiskysymysten (mm. pakolaisuus, elintarvikehuolto, asuntokysymykset ja ympäristökysymykset) keskeisenä toimijana. Sarjalla arvioidaan Etelän näkökulmaan painottuen kriittisesti nykyisen kansainvälisen järjestelmän kykyä muutokseen ja globaalitasolla tarvittaviin kansainvälisen järjestelmän rakenteellisiin uudistuksiin.”

Tavoite

“Opintojakso perehdyttää opiskelijan kansainväliseen keskusteluun sukupuolen roolista ja merkityksestä sekä yhteiskunnallisessa kehityksessä että kehitysyhteistyössä.”

Sisältö

“Jakso käsittelee sukupuolitutkimuksen peruskäsitteitä, naiset ja kehitys

Seminaari (4 op)

“Seminaarissa perehdytään opiskelijoiden kanditöiden teemoihin liittyvien esitelmien pohjalla niissä esiin tuotuun problematiikkaan. Seminaarissa palataan myös HOPS:in käsittelyyn, henkilökohtainen opintosuunnitelma on opinnoissa systemaattisesti esillä perusopintojen opettajatutorseminaarista lähtien ja aineopintojen seminaarissa tarkistetaan miten HOPSin suunnitelmat ovat toteutuneet ja saatetaan HOPSit reaaliaikaan. Seminaari toimii sekä tutkimus- keskustelu että prosessikirjoittamisen seminaarina, jonka tehtävänä on suoraan ohjata opiskelijat kandityön kirjoittamiseen. Itse asiassa kandityö voinee useimmilla opiskelijoilla olla laajennettu ja täydennetty seminaariesitelmä.”

Kandidaatintutkielma (6 op)

“Seminaarissa työstetty aihe muokataan ja laajennetaan kandidaatintutkielmaksi. Kandidaatintutkielman voi toki tehdä myös