ETUSIVU

Tervetuloa Klassikkogalleriaan!

Mikä on Klassikkogalleria?

 

Feministisen ajattelun juuret ovat pidemmät kuin usein ajatellaan. Klassikkogalleriassa esitellään feministisen ajattelun merkkihenkilöitä ja heidän keskeisiä teoksiaan neljän vuosisadan ajalta. Tätä kautta lähestytään feministisen ajattelun keskeisiä yhtäältä muuttuvia ja toisaalta hyvinkin samoina pysyneitä kysymyksenasetteluja.

Galleria alkaa 1600-luvulta esitellen sukupuolten välisen tasa-arvo-ajattelun uranuurtajia ja päättyy 1950-lukuun eli aikaan juuri ennen naisliikkeen niin sanottua toista aaltoa ja akateemisen naistutkimuksen syntyä. Gallerian ajattelijat edustavat erilaisia vaikuttamisen muotoja sekä filosofisia ja poliittisia suuntauksia. Kaikki ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla siihen, miten naisten asemasta ja sukupuolijärjestyksestä voi ajatella.

Jokaisesta klassikosta esitetään lyhyt elämänkerta ja keskeinen elämäntyö sekä annetaan lukuvihjeitä. Kansainvälisen feminismin keskeisten ajattelijoiden lisäksi galleria esittelee useita suomalaisia kirjoittajia, joiden panos feministisinä ajattelijoina on ollut vähemmän tunnettua. Galleria voi toimia sekä sukupuolentutkimuksen opiskelijoiden ja muiden kiinnostuneiden itseopiskelun välineenä että  opettajien opetusaineistona.

Galleriahankkeesta

Idean Klassikkogalleriasta esitti  alunperin Anna Rotkirch, joka vuosina 2001 ja 2002 opetti valtakunnallista sukupuolentutkimuksen verkkokurssia ”1900-luvun feministejä — Kollontai, Goldman ja Colette: elämät ja ideat”. Nämä tekstit ovat olleet tämän gallerian lähtökohtana ja innoittajina.

Klassikkogalleria-hanke osallistui Helsingin yliopiston Opetusteknologiapalkintokilpailuun vuonna 2007. Galleriasivusto siirrettiin uuteen blogiympäristöön kesällä 2021. Alunperin tehdyt aikajanat, muistipelit ja tietokilpailut eivät valitettavasti teknisesti siirtyneet mukana. Klassikkogalleria on ollut alun perin osa Helsingin yliopiston Kristiina-instituutin ja sukupuolentutkimuksen oppiaineen toimintaa, mutta jatkossa valtakunnallinen sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma vastaa siitä.