Nimikkotutkijamme Telle Hailikarin tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat yliopiston opiskelumenestykseen. Tutkimusaineisto on hankittu Helsingin yliopiston humanistisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista. Tutkittavia oli yhteensä 38 (suurin osa iältään 20-25-vuotiaita), joista 14 oikeustieteellisestä ja 24 humanistisesta tiedekunnasta (historia, englanti ja suomi). Tutkimukseen valittiin vain nopeasti eteneviä, joilla oli vähintään 65 opintopistettä suoritettuna ensimmäisen opintovuoden päätyttyä.
Aineisto kerättiin soittamalla nopeasti eteneville opiskelijoille, joista 73% osallistui tutkimuksen varsinaiseen haastatteluun. Tutkimusaineiston keräsivät Sari Lindblom-Ylänne, Anne Haarala-Muhonen, Liisa Postareff ja Telle Hailikari.
Vastauksia käsiteltiin neljä kertaa neljästä eri näkökulmasta:
- Sisäinen motivaatio, kiinnostus opiskeluun, korkea minäpystyvyys
- Itseohjautuvuus
- Syväsuuntautunut oppimisstrategia
- Kognitiivis-attribuutionaaliset strategiat (Strategioita, kuinka oppilas suhtautuu haasteisiin ja asioihin jotka voivat vaikuttaa hänen minäpystyvyyden kokemuksiin)
Jokainen tutkija käsitteli aineistoa itsenäisesti ja muutti ylempänä mainitut teoriat dataan. Lopuksi tutkijat vertailivat analyysituloksiaan nähdäkseen, kuinka hyvin valitut teoreettiset mallit sopivat yhteen datan kanssa. Datan perusteella opiskelijat luokiteltiin kahteen kategoriaan: vaivattomasti sekä vaivalloisesti nopeasti eteneviin opiskelijoihiin. Tutkijat olivat yksimielisiä luokitellessaan oppilaita kahteen profiiliin. Näiden profiilien tutkiminen oli keskeinen asia opiskelumenestyksen tutkimisessa psykologisesta näkökulmasta.
Tutkimuksessa tutkitaan nopeiden opiskelijoiden etenemistä, jotta saataisiin tietoa niistä tekijöistä, jotka edesauttavat ja mahdollisesti myös nopeuttavat opiskelua. Samat tutkijat ovat aiemmin tehneet tutkimusta hitaasti etenevistä opiskelijoista ja hyödyntäneet sen tuloksia varsinkin humanistisessa tiedekunnassa opiskelijoiden tukemisessa. Seuraava askel on tutkia yksilöllisemmin, millaisesta tuesta kukakin hyötyy.
Aineiston keräämisen tavat sopivat mielestämme hyvin tämän tyyppiseen tutkimukseen. Epäilimme aluksi, onko 38 haastateltavaa tarpeeksi, mutta Hailikari vakuutti meidät, että se on riittävä määrä. Hailikari uskoo, että vaikka tutkittavia olisi enemmän, tulos ei juurikaan muuttuisi. Hailikari myös totesi, että 38:ssa haastattelussa oli paljon aineistoa, mitä käydä läpi.
Tutkimuksen haastatteluissa haettiin opiskelijoiden spontaaneja ja henkilökohtaisia kokemuksia yliopisto-opiskelusta. Kysymykset eivät ohjaaneet oppilaita tarkastelemaan ensimmäistä opiskeluvuottaan erityisesti edistymisen ja menestyksen näkökulmasta.