Tutkimuksessaan Jaana Kärnä-Behm oli käyttänyt aineistomuotonaan luonnollisia aineistoja.
Luonnolliset aineistot ovat Ronkaisen ja muiden mukaan niitä aineistoja, jotka ovat jo olemassa tutkimuksesta riippumatta, esimerkiksi erilaiset dokumentit, arkistot, mediakirjoitukset ja sanomalehdet (Tutkimuksen voimasanat, 2011, s. 108.)
Kärnä-Behmin tutkimuksen aineistona olivat suurimpien suomalaisten päivälehtien (Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Savon Sanomat, Aamulehti ja Kaleva) käsityötä käsittelevät artikkelit. Aineiston keruu tapahtui keväällä 1999, sekä syksyllä 2001. Kärnä-Behmin aineisto muodostui saatavilla olevista käsityöartikkeleista, sekä niihin liittyvistä kuvista, joita oli yhteensä 136 kpl. Kriteerinä artikkeleissa Kärnä-Behm käytti käsityö -sanan käyttöä, sekä kuvia, jotka ilmensivät käsitöitä. Jaana Kärnä-Behm suoritti aineiston keruun henkilökohtaisesti ja käytti siihen kolme kuukautta molempina jaksoina. Tutkimuksen voimasanoissa Ronkainen ym. puhuvat aineiston riittävyydestä. Heidän teoksessaan mainitaan Jorma Kalelan (2002) toteavan, että aineiston määrä on riittävä, kun tutkija pystyy vastaamaan tutkimuskysymykseensä. (2011, s.116.) Ronkainen ym. Esittävät teoksessaan myös toisen näkökulman aineiston riittävyyteen. Heidän mukaansa Bertaux (1981) on todennut, että aineiston keruun voi lopettaa silloin, kun uusi aineisto ei tuo enää mitään uutta, vaan teemat alkavat toistua. (2011, s.166). Tämän perusteella Kärnä-Behmin aineisto on varsin riittävä, sillä samat teemat alkoivat toistua kirjoituksissa.
Hän analysoi käsityön representaatiota päivälehdissä käsityön tekijyyden, artefaktoiden ja kulttuurisena ilmiönä olemisen lähtökohdista seuraavien tutkimuskysymysten avulla:
-Mitkä ovat käsityöstä kirjoittamisen kontekstit ja käytännöt?
-Mitkä puhetavat ja diskurssit määrittävät käsityötä ilmaisuna, artefaktina, toimijuutena tai tekijyytenä sekä kulttuurisena ilmiönä?
-Millaisia jännitteitä ja millaista julkilausuttua tai implisiittistä käsityön representaatioon sisältyy? (Kärnä-Behm, 2005, s.5.)
Kärnä-Behm valitsi tutkimusmenetelmäkseen kriittisen diskurssianalyysin ja hyödynsi aineiston tarkastelussa kriittistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen pääotsikko Käsityö kulttuurisena kategoriana merkitsee käsityön artefaktien sekä käsityöhön sisälletyn tekijyyden ja toimijuuden tarkastelua sellaisena ajatus-ja tietorakenteena, joka on tulosta median tavasta puhua ja esittää käsityö (Kärnä-Behm, 2005, s.2.)
Hän oli valinnut tutkimukseen näkökulman, jossa käsityön representaatiota tarkastellaan ilmiön esittämisen kontekstien ja käytänteiden analysoinnin lisäksi diskursiivisesti rakentuvana ilmiönä. Diskursiivisuus viittaa hänen työssään käsitteen käsityö käyttöön ja kulttuuriseen ymmärrykseen, mutta ei ole kuitenkaan sama asia kuin käsityö- käsitteen sisällönanalyyttinen tai käsiteanalyyttinen tutkimus (Kärnä-Behm, 2005, s.3.)
Varsinaista tutkimusongelmaa ei ollut, mutta lähtökohtaisesti Kärnä-Behm halusi selvittää, kuinka käsityö tuodaan esille mediassa. Tutkijatapaamisessa hän nosti esille esimerkiksi käsityön ja taiteen välille muodostuneen eron sekä käsityön sukupuolittuneen kulttuurin.
Ryhmämme mielestä tutkija oli rajannut aiheen onnistuneesti ja päässyt käsiksi tutkittavaan ilmiöön. Kärnä-Behm keräsi aineistonsa valtakunnan kattavalla tasolla, kuitenkin asettamalla tiettyjä kriteerejä artikkeleilleen. Kärnä-Behm puhui mediatutkimuksesta, väitöskirjassaan hän toteaa kuinka mediakulttuurin tutkimuksessa tutkijan käsitys viestimistä ja viestinnän luonteesta vaikuttaa tutkimuksessa valittuun näkökulmaan (Kärnä-Behm, 2005, s.33.) Pohdimme olisiko aihetta voinut lähestyä laaja-alaisemminkin muiden medioiden kautta.
Tutkijatapaamisessa kysyimmekin mitä Kärnä-Behm tekisi mahdollisessa jatkotutkimuksessa ja hän sanoi ottavansa aineiston keruuseen television mukaan. Tämä vaikutti ryhmämme mielestä hyvältä idealta, sillä silloin tavoitettaisiin isommalle ryhmälle kohdistuvat representaatiot. Pohdimme myös olisiko mahdollista ottaa mukaan myös internet ja esimerkiksi käsityö -aiheisia blogeja.
Tutkimuksen aineistona Kärnä-Behm käytti ainoastaan keräämiään artikkeleita. Alla olevat kuvat ovat esimerkkejä hänen hyödyntämistään julkaisuista.
(Julkaistu Helsingin Sanomissa 3.3.1999)
(Julkaistu Helsingin Sanomissa 15.10.2001)
Lähde:
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Paavilainen, E., & Lindblom-Ylänne, S. (2011). Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro.
Koemme että ryhmässämme on hyvä tekemisen meininki ja se näkyy tuotoksissamme. Kärnä-Behmin tutkimuksen yhtenä ydinajatuksena oli käsitteiden avaaminen ja representoimme sitä posterissamme. Kirjasimme ylös väitöskirjaa apuna käyttäen keskeisimmät käsitteet ja valmistauduimme selittämään ne muille ryhmille. Valitsimme pinkin taustan ja naishahmon edustamaan stereotyyppistä ajatusta käsityöstä ja toivoimme sen herättävän ajatuksia sekä keskustelua.
Saimme tiivistelmän Jaana Kärnä-Behmin väitöskirjasta, jonka aiheena oli kulttuurintutkimuksen näkökulma käsityön tutkimukseen. Olimme pohtineet kulttuurin tutkimusta aivan eri lähtökohdista, ja yllätyimme aiheesta. Tapasimme ryhmän kanssa pohtiaksemme tätä uutta näkökulmaa tutkimuksesta sekä miettiäksemme kysymyksiä tulevaa tutkijatapaamista varten.