Saimme tiivistelmän Jaana Kärnä-Behmin väitöskirjasta, jonka aiheena oli kulttuurintutkimuksen näkökulma käsityön tutkimukseen. Olimme pohtineet kulttuurin tutkimusta aivan eri lähtökohdista, ja yllätyimme aiheesta. Tapasimme ryhmän kanssa pohtiaksemme tätä uutta näkökulmaa tutkimuksesta sekä miettiäksemme kysymyksiä tulevaa tutkijatapaamista varten.
Huomasimme olevamme edelleen laajan aiheen parissa. Väitöskirjan tiivistelmä sisälsi paljon meille vieraita käsitteitä, joista keskustelimme tutkijan kanssa tapaamisen yhteydessä. Tutkimuksessa olikin keskeistä esitellä ja avata kulttuurin tutkimuskentän käsitteitä. Tiivistelmässä käsiteltiin myös käsityöstä kirjoitettujen tekstien ja otettujen kuvien esittämisen tapaa.
Yksi tavoite tutkijatapaamisessa oli selvittää tiivistelmästä meille epäselväksi jäänyt tutkimusongelma. Tässä tapauksessa tutkimus perustui lähdeaineiston tarkasteluun, joten varsinaista tutkimusongelmaa ei ole. Sen sijaan aineisto ja näkökulma rajaavat kohdetta. Tapaamisen aikana meille selvisi keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä se, miten käsityötä osana kulttuuria representoidaan eli esitetään Suomen luetuimmissa päivälehdissä. Tutkimuksen aineistona toimi vuoden 1999 syksyllä ja vuoden 2001 keväällä viidessä luetuimmassa päivälehdessä julkaistut käsityötä koskevat artikkelit ja kuvat. Tutkimusmenetelminä olivat kriittinen diskurssianalyysi ja sisällönanalyysi.
Tässä tutkimuksessa kriittinen diskurssianalyysi viittaa kielen käyttöön yhteiskunnallisena käytäntönä nimenomaan sovellettuna mediakasvatukseen. Sisällönanalyysi on tieteellinen metodi, joka pyrkii päätelmiin erityisesti verbaalisesta, symbolisesta tai kommunikatiivisesta datasta.
Tapaamisessa nousi esille käsitöiden arvostaminen ja arvottaminen valtamediassa. Ymmärsimme medialla olevan paljon valtaa siinä, mitä käsitöitä pidetään arvokkaina tai poikkeavina (esim. pipoja virkkaavat pojat) ja mitkä näin ollen nostetaan esille. Pohdimme myös sitä, mitä käsityö on taiteeseen verraten, mitä eroa niiden välillä on. Kärnä-Behm mainitsi esimerkin: miksi käsityönäyttelyistä kertovissa jutuissa usein keskitytään itse tuotoksen tekoprosessiin ja materiaaliin, eikä sitä arvostella taiteena toisin kuin esimerkiksi maalaukset.
Keskustelimme myös lööpin otsikosta ”Nyt puhuu naistutkija”. Miksi tässä haluttiin korostaa tutkijan olevan nainen? Tämä otsikko lähinnä huvitti tutkijaamme. Yliopistolla on paljon naistutkijoita, mikseivät he myös puhuisi tutkimuksistaan? Kärnä-Behm kertoi, että mediassa nostetaan helposti esiin niin pipoja virkkaavat pojat kuin seppänä työskentelevät naiset, koska nämä sotivat perinteisiä sukupuoliroolikäsityksiä vastaan.
Seuraavaksi ryhmämme tehtävänä on tutustua tarkemmin diskurssianalyysiin perehtymällä Kärnä-Behmiltä saamaamme materiaaliin.
Lähteet
Haastattelu, Jaana Kärnä-Behm: 10.10.2017, Helsingin yliopisto
Kärnä-Behm, J. (2005) Käsityö kulttuurisena kategoriana. Käsityön ja käsityöläisyyden representaatio suomalaisissa päivälehdissä (Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 15). Helsingin yliopisto.
Fairclough, N. (1995a.) Critical Discourse Analysis. London: Longman.
Aiheenne vaikuttaa hankalalta ja vaikeasti lähestyttävältä. Lööppi tosiaan antoi olettaa kyseessä olevan laajan aiheen, mutta se myös oli tulkittavissa hyvin monilla eri tavoin. Haastava lähtöasetelma teillä siis! Tekstinne oli selkeä ja eteni kronologisesti. Oli mielenkiintoista lukea pohdintojanne ja etenemistänne aiheen kanssa. Toitte kiinnostavasti esille nimikkotutkijanne kanssa käymäänne keskustelua ja siinä esille tulleita asioita. Kirjoituksenne alleviivasi, kuinka suuri merkitys tutkijan tapaamisella oli saadaksenne selkeämmän käsityksen tutkimuksesta.
Haasteita varmasti ovat tuoneet tutkimuksessa esiintyneet vieraat käsitteet. Aluksi pohdimme, että on kiinnostavaa, ettei tutkimus vaikuta liittyvän kasvatustieteisiin, kasvatukseen tai opetukseen, vaikka olemmekin kasvatustieteellisen tutkimuksen kurssilla. Tämä kuitenkin osoittautuikin turhaksi epäilyksi, sillä tekstissä toitte esille, että analyysissä oli mukana mediakasvatuksen näkökulma, joka toikin tutkimukseen kiinnostavan elementin.
Sukupuoliroolien esille otto toi hyvää näkökulmaa tekstiin. Onkin kiinnostavaa, kuinka nimenomaan käsitöissä elää vahvasti sukupuolittuneita odotuksia ja kuinka media pyrkii nostamaan totutuista rooleista poikkeavia näkökulmia. Lööpissä sanavalinta “naistutkija” oli huomiota herättävä, kenties provosoiva, mutta tarjosi myös aasinsillan tutkimuksessa nousseeseen ilmiöön, minkä olitte saaneet hyvin tiivistettyä tekstissänne.
Ryhmä 2 (Meeri, Mira ja Salla)
Kiitos Meeri, Mira ja Salla kommentista! Tutkijatapaamisesta oli ehdottomasti apua tutkimuksen ymmärtämiseen, vaikka vielä tutkijatapaamisen jälkeenkin meidän oli luettava Kärnä-Behmin väitöskirjan tiivistelmä uudelleen, jotta asiat selkiytyisivät vielä enemmän. On ollut hienoa tutustua tiettyyn tutkimukseen näin pitkään ja syvällisesti.
Käsityön sukupuolitteneisuudesta meillä on ollut monipuolisia keskusteluita mm. posteriamme esiteltäessä muille.
Ryhmä 6 (Ayda)
Hei ryhmä 6!
Voi sentään, olette kyllä varmasti saaneet tehdä töitä tämän tutkimuksen kanssa! Vaikuttaa todella hankalalta aiheelta ja tämäkin postaus täytyi lukea useampaan kertaan, jotta selkeästi käsitti, mistä oli kysymys. Suuri määrä vieraita käsitteitä on varmasti jo itsessään tehnyt työstä hankalaa. Mielestäni olette kuitenkin tässä onnituneet avaamaan käsitteitä ymmärrettäviksi. Lisäksi se, että käytössänne oli vain tiivistelmä tutkimuksesta oli varmasti harmillista. Onneksi saitte asioista selvyyttä tutkijatapaamisessa, aihe vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja ajankohtaiselta!
Pohdintanne siitä, miksi käsitöiden pitäisi erota kuvataiteesta on silmiä avaava, sillä tokihan käsitöiden tuotokset ovat upeita mestariteoksia siinä, missä kaikki muutkin. Mutta enpä ollut tullut ajatelleeksi asiaa aikaisemmin.
Itse kiinnitin heti huomioita otsikon “naistutkija” nimikkeeseen, ja oletin, että sen takana olisi nyt jokin tärkeä pointti ja olinkin hieman pettynyt, että kyseessä oli vain huomio-otsikko. Voisi olla kiinnostavaa pohtia, miten aiheen saisi esitettyä mediassa sukupuolineutraalisti.
Tekstinne oli selkeää ja eteni johdonmukaisesti!
Hei ryhmä 6!
Voi sentään, olette kyllä varmasti saaneet tehdä töitä tämän tutkimuksen kanssa! Vaikuttaa todella hankalalta aiheelta ja tämäkin postaus täytyi lukea useampaan kertaan, jotta selkeästi käsitti, mistä oli kysymys. Suuri määrä vieraita käsitteitä on varmasti jo itsessään tehnyt työstä hankalaa. Mielestäni olette kuitenkin tässä onnituneet avaamaan käsitteitä ymmärrettäviksi. Lisäksi se, että käytössänne oli vain tiivistelmä tutkimuksesta oli varmasti harmillista. Onneksi saitte asioista selvyyttä tutkijatapaamisessa, aihe vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja ajankohtaiselta!
Pohdintanne siitä, miksi käsitöiden pitäisi erota kuvataiteesta on silmiä avaava, sillä tokihan käsitöiden tuotokset ovat upeita mestariteoksia siinä, missä kaikki muutkin. Mutta enpä ollut tullut ajatelleeksi asiaa aikaisemmin.
Itse kiinnitin heti huomioita otsikon “naistutkija” nimikkeeseen, ja oletin, että sen takana olisi nyt jokin tärkeä pointti ja olinkin hieman pettynyt, että kyseessä oli vain huomio-otsikko. Voisi olla kiinnostavaa pohtia, miten aiheen saisi esitettyä mediassa sukupuolineutraalisti.
Tekstinne oli selkeää ja eteni johdonmukaisesti!
Laura (ryhmä 5)
Hei “kässäryhmä”!
Kivan selkeä ja tiivis postaus teillä.
Olette olleet, tai kenties vieläkin olette, haastavan paikan edessä. Lööppinne kieltämättä myös minun mielestäni johdattelee vähän eri poluille kuin luulisi. Valitettavasti olen ollut eri ryhmässä kuin te silloin, kun esittelimme pelkän lööpin pohjalta tekemämme tutkimusideat. Minua kovasti kiinnostaa, miten te olisitte tätä lööppiänne lähteneet tutkimaan! Kommentoikaa alle tiivis versio ideastanne, jos ehditte =)
Kärnä-Behmillä on ollut varmasti tekemistä väitöskirjansa kanssa. Aihe on laaja ja myös tutkimuksen tutkimusmenetelmät, diskurssianalyysi ja sisällönanalyysi, mahdollistavat ja tavallaan vaativatkin tarkastelemaan aineistoa yksityiskohtaisesti, mutta samalla monta tekijää huomioon ottaen. Esimerkiksi diskurssianalyysissa ollaan kiinnostuneita siitä, miten erilaisia ilmiöitä puhetavoin tuotetaan ja miten nämä puhetavat vaikuttavat ilmiöiden ymmärtämiseen tai vastuiden ja vapauksien jakamiseen yhteiskunnassa (Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E., 2011, s. 95). Diskurssianalyysiä ohjailevat yhteiskuntateoria sekä kielitieteet (Ronkainen ym., 2011, s. 96). Jo tästä toisen tutkimusmenetelmän laajuudesta voimme päätellä, että Kärnä-Behmin tutkimus on ollut laajudessaan haastava. Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät vaativatkin tutkijalta analyyttistä herkkyyttä ja osaamista (Ronkainen ym., 2011, s. 82).
Jäin pohtimaan, kun postauksessanne kerrotte, että Kärnä-Behmillä ei ollut tutkimuksessaan tutkimusongelmaa. Myöhemmin toteatte kuitenkin, että keskeinen tutkimuskysymys oli löytynyt. Käsittääkseni tutkimusongelma ja -kysymys liittyvät olennaisesti toisiinsa ja kulkevat lähes käsi kädessä. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka (2006) ovat määritelleet hyvän tutkimusongelman yksiselitteiseksi ja selkeäksi, jossa kysymyksen tai kysymysten muodossa kiteytetään se, mitä aiheesta halutaan tutkia tai tietää. Mitä- ja miten-kysymykset ovat yleisimpiä laadullisessa tutkimuksessa (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006). Teidänkin tutkijanne tutkimuskysymys oli muotoa “Miten”. Näinpä kun tutkijallanne on tutkimuksessaan tutkimuskysymys, on hänellä samalla jo/myös tutkimusongelma 🙂
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoisten asioiden äärellä olette! Olin kuuntelemassa esitystänne aiheestanne muutama viikko sitten Minervatorilla ja esityksenne jäi mieleeni. Laatimanne posteri nimikkotutkijanne tutkimuksesta oli nerokas ja samalla todella informatiivinen ja huomiota herättävä. Loistavaa työtä! Odotan innolla kuulevani teistä lisää.
Terkuin
Noora/Ryhmä 4/Osalliset
Lähteet:
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOY.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka. A. (2006). KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 3.11.2017. Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L2_3_1.html.