Valinnan vaikeus

Valinnan vaikeus

Teksti: Oskari Lappalainen

Yliopisto ei ole kovin helppo paikka sellaisille henkilöille, joita vaivaa valinnan vaikeus. Yhdet tuskailevat sivuainevalintojen kanssa, toiset kandinsa aiheen parissa, toiset taas yrittävät valita gradunsa teoriapohjaa lukuisista vaihtoehdoista.

Erilaiset valinnat värittävät opiskelijoiden elämää myös suoraan opintoihin liittyvien valintojen ulkopuolella. Pahamaineinen ”work-life-balance” vaatii myös valintoja. Pitäisikö hakeutua töihin ja riskeerata opintojen myöhästyminen, vai keskittyä opintoihin ja syödä soijarouhetta ja makaroonia? Lähtisikö mukaan opiskelijajärjestötoimintaan, vai käyttäisikö vapaa-aikansa omiin harrastuksiin? Käyttääkö sunnuntai-iltapäivän kurssin loppuesseen hiomiseen vai siihen, että kirjoittaa Kontakti-lehteen?

vaaka-1024x695

Monet valinnat tuntuvat lopullisilta, ja sitä ne joskus ovatkin. Osa valinnoista myös tuntuu ulkopuolisten pakottamilta. Filosofia olisi kiinnostava sivuaine, mutta ehkäpä tilastotiede tarjoaa varmemman tien työllistymiseen… Pitäisikö gradu tehdä nopeasti ja pragmaattisesti valmiista aineistosta, vai pitäisikö lähteä rohkeasti tekemään omaa tutkimusta? Käytänkö aikani täytekursseihin jotta saan sen 55-60 opintopistettä kasaan?
Akatemian, työelämän ja oman elämän rippeiden ristiaallokossa seilaaminen käy välillä varsin raskaaksi. Aina välillä tuleekin tehtyä päätöksiä, joissa on pakko uhrata joku oman elämänsä tai akateemisen uransa osa-alue toiselle. Välillä päätösten tekeminen saattaa käydä niin uuvuttavaksi, että tulee tehtyä tyhmiä päätöksiä väsyneenä.

Jatkuva erilaisten päätösten tekeminen on kuitenkin toisaalta opettavaista. Monet asiat yliopistossa ovat sellaisia, että niitä opitaan muualla kuin luennoilla tai tenteissä. Kyky tehdä erilaisia päätöksiä harkitusti on yksi näistä asioista. Kyky elää tekemiensä päätösten kanssa on toinen. Näiden kahden taidon yhdistelmä onkin itse asiassa ehkä yksi tärkeimpiä asioita joita yliopistossa voi oppia.