Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa toimimisesta työelämässä

Alumnipalsta: Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa toimimisesta työelämässä.

Aija Salo

aija salo 2

VTM

Ylitarkastaja, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto

1. Mitä työ tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten parissa sinulle merkitsee?

– Olen arvojani, koulutustani ja kokemustani varsin hyvin vastaavassa työssä, jossa päätehtävät ovat yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen. Työni on mielekästä, koska saan edistää tärkeinä pitämiäni asioita ja koska työnantajani tavoitteet ovat pitkälti samansuuntaiset henkilökohtaisten tavoitteideni kanssa. Saan myös tehdä työtä samanhenkisten ihmisten kanssa sekä työyhteisössäni että työhön liittyvissä verkostoissa. Toisaalta tästä seuraa myös se, että työn ja vapaa-ajan raja on usein häilyvä, koska samat asiat ovat minulle tärkeitä myös vapaa-ajalla ja olen osin tekemisissä samojen ihmisten kanssa vapaa-ajallakin. Tämä voi stressata. Työ saattaa olla myös “liian” tärkeää: voi tulla myötätuntouupumusta ja riittämättämyyden tunteita.

2. Mikä asia Suomessa vaatisi tällä hetkellä mielestäsi eniten työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla?

Omien etuoikeuksien tiedostaminen. Se koskee jokaista. Erityisesti valkoisuus on silmiinpistävän vahva normi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoajattelu saadaan valtavirtaistettua palveluihin ja päätöksentekoon vain, jos ihmiset laajemmassa mitassa alkavat tunnistaa erilaisten lähtökohtien aiheuttaman eriarvoisuuden ja sitoutuvat toimintatapojen muutokseen. Se voi merkitä joistain etuoikeuksista luopumista, kuten että enemmistöön kuuluva luovuttaa oman puhetilansa vähemmistöön kuuluvalle tai että ei koko ajan itse ymmärrä kieltä, jota yhteisissä tilaisuuksissa käytetään.

3. Millaisia eväitä sosiologian opinnot antoivat sinulle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvän työn näkökulmasta?

– Kyky havaita merkityksiä ja rakenteita ihmisten toiminnassa sekä organisaatioidenkin käytännöissä ja kielessä. Valmius tarkastella näitä kriittisesti.

– Herkkyys valtarakenteiden, normien ja eriarvoisuuden havaitsemiselle (myös sosiologien tai laajemman akateemisen yhteisön omassa keskuudessa). Tätä tukivat myös sukupuolentutkimuksen (silloin naistutkimus), kehitysmaatutkimuksen ja saamentutkimuksen opinnot.

– Perusymmärrys kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista yhteiskuntatieteiden tutkimusmenetelmistä. Taidot arvioida väitteiden todenperäisyyttä ja tutkimustiedon luotettavuutta kriittisesti.

– Reilusta yhteiskunnasta ja ihmisoikeuksista kiinnostunut feministinen kaveri- ja tuttavapiiri, joka monelta osin toimii verkostonani myös työelämässä.

– Valtio-opin sivuaineopinnoista sain lisäksi perusymmärrystä ja -tietoa poliittisesta järjestelmästä, mikä on tärkeää, jos haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan.

Veronika Honkasalo

veronika honkasalo 1 rajattu

VTT

Tutkijatohtori, Nuorisotutkimusseura Ry

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja

Helsingin kaupunginhaltuuston jäsen

1. Mitä työ tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten parissa sinulle merkitsee?

Se on minulle peruslähtökohta kaikessa mitä teen, työssä, politiikassa ja henkilökohtaisessa elämässä. Olen saanut feministisen kasvatuksen jo pienestä pitäen, äitini oli aktiivinen tasa-arvoliikkeessä, kuten myös isänikin. 

2. Mikä asia Suomessa vaatisi tällä hetkellä mielestäsi eniten työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla?

Maahanmuuttopolitiikassa tehdään jatkuvasti ihmisoikeussopimusten vastaisia kiristyksiä, räikein esimerkki tästä on esimerkiksi perheenyhdistäminen, joka koskee erityisen raa’alla tavalla yksin maahantulleita alaikäisiä lapsia. Suuri haaste meillä on intersektionaalisen politiikan tekemisessä, siis siinä että esimerkiksi rasisminvastaiset ja feministiset kysymykset yhdistetään samalle agendalle. 

3. Millaisia eväitä sosiologian opinnot antoivat sinulle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvän työn näkökulmasta? 

Sosiologian opinnot Ranskassa saivat minut innostumaan erityisesti Chicagon koulukunnasta ja sellaisista sosiologeista kuin Howard Becker. Ranskassa seurasin myös aktiivisesti mielenosoituksia rasismiin ja paperittomien oikeuksiin liittyen. Jatkoin näiden kysymysten parissa, kun palasin Suomeen ja tein aiheesta gradun ja myöhemmin väitöskirjan. Sosiologian opinnot yhdistettynä kansalaistoimintaan loi hyvän pohjan sille, mitä nykyään teen. 

Tieni Kannunvalajien puheenjohtaksi

Tieni Kannunvalajien puheenjohtajaksi

Haastattelu Juuli Hilskan kanssa

Teksti ja kuva: Jenni Tuhkanen

juuli_kuva

RAKKAUDESTA JÄRJESTÖTOIMINTAAN

Kannunvalajien hallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 2016 Juuli Hilska, joka opiskelee toista vuotta sosiologiaa. Lappeenrannasta kotoisin oleva ystävällinen ja lämminhenkinen Juuli toimi viime vuonna Kannunvalajien suhdevastaavana, kunnes hänet vuodenvaihteessa valittiin tiedekuntajärjestön uudeksi puheenjohtajaksi.

”Sain toteuttaa itseäni viime vuonna ollessani Kannunvalajien suhdevastaavana, sillä järjestin silloin ensimmäistä kertaa Yhteiskuntatieteilijäpäivät, joka oli yksi Kannunvalajien suurimmista projekteista koskaan. Saimme kyseisen projektin suhteen silloisen virkistysvastaavan (nykyisen varapuheenjohtajan) Rosa Smolanderin kanssa varsin vapaat kädet, ja projektin aikana kehittyminen sekä siinä onnistuminenkin veivät minua kohti puheenjohtajuutta”, Juuli taustoittaa päätöstään hakea Kannunvalajien puheenjohtajaksi. Myös laaja aiempi järjestö- ja johtamiskokemus Suomen Lukiolaisten Liiton Kaakkois-Suomen piirissä kannustivat häntä tavoittelemaan puheenjohtajan paikkaa tiedekuntajärjestössä. Järjestöissä toimiminen onkin ollut osa hänen elämäänsä jo useiden vuosien ajan, sillä ensimmäisen kosketuksensa järjestöön kuulumisesta hän sai jo lukiossa ollessaan mukana oppilastoimikunnassa.

”Olen vuosien saatossa huomannut, että mie toteutan itseäni parhaiten järjestötoiminnassa”, hän kertoo. Erityisesti järjestötoiminnan jatkuva kehittäminen on hänestä palkitsevaa, ja sen vuoksi hänestä onkin tärkeää tuoda järjestöihin jotain uutta.

”Pidän järjestötoiminnasta hyvin paljon. Luultavasti olisin erilainen ihminen, jos en olisi viettänyt näitä vuosia järjestötoiminnassa mukana”, Juuli naurahtaa. Hänen mukaansa järjestöissä toimiminen on opettanut erityisesti tiimityöskentelytaitoja, itsensä tuntemista sekä esiintymistaitoja. Lisäksi hän on oppinut toiminaan uudenlaisten tahojen kanssa esimerkiksi yritysyhteistyön tiimoilta.

JOHTAMISESTA

”En ole todellakaan koskaan ajatellut, että olisin millään tavalla syntynyt johtamaan. Päinvastoin, olen ollut varsin ujo enkä totisesti kovinkaan dominoiva persoona. Johtamiseen kuitenkin oppii, ja se onkin itsensä haastamista joka päivä”, Juuli kuvailee tuntemuksiaan liittyen puheenjohtajuuteen. Hän kertoo aikoinaan puntaroineensa, olisiko hänestä johtotehtäviin, mutta kokeiltuaan hän onkin huomannut pitävänsä siitä.

”Mielestäni kukaan ei synny johtamaan ja ylipäätään perinteinen johtamiskuva on jokseenkin väärä.”

Hänen mielestään Kannunvalajien puheenjohtajan rooli ei muistuta niinkään voimakkaaseen auktoriteettiin perustuvaa yrityksen toimitusjohtajaa, vaan hän näkee sen ennen kaikkea ainejärjestöjen yhteistyökumppanina ja ystävänä, joka rakentaa niiden välille vertaistukeen perustuvia siteitä. Hän on 17 hengen Kannunvalajien hallitusta johtaessaan huomannut, että eri hallituksen jäsenet kaipaavat erilaista johtajaa ja sen vuoksi puheenjohtajan täytyykin osata sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Johtaminen pitää ajatella yhteistyönä.

YHDENVERTAISUUS VALTSIKAN OPISKELIJAYHTEISÖN TÄRKEIMPÄNÄ ARVONA JA VAHVUUTENA

Juulin mukaan yhdenvertaisuus on valtsikan opiskelijayhteisön sekä Kannunvalajien kaikista tärkein arvo, joka on todellinen voimavara yhteisölle.

”Valtsikassa jokainen voi olla oma itsensä, eikä opiskelijoiden tarvitse mahtua johonkin ennaltamäärättyyn muottiin. Se on ehdottomasti meidän rikkaus”, Juuli kuvailee valtsikan opiskelijayhteisöä. Hänen mukaansa päästäkseen mukaan porukkaan ei tarvitse olla tietynlainen, vaan yhteisömme koostuu erilaisista persoonista ja ihmisistä, joista jokainen sopii yhtä hyvin valtsikaan.

”Se on se meidän juttu”, Juuli toteaa tyytyväisenä. Yhdenvertaisuuden lisäksi hän pitää erityisesti avoimuutta, lämminhenkisyyttä ja yhdessä tekemistä valtsikan tärkeimpinä arvoina.

Kannunvalajien hallituksessa toimii yhdenvertaisuusvastaava, joka on tänä vuonna sosiologian fuksi Heidi Ahola. Yhdenvertaisuusvastaava laatii muun muassa yhdenvertaisuussuunnitelman Kannunvalajille ja johtaa Kannunparannustoimikuntaa.

TERVEISET UUSILLE FUKSEILLE

Juuli haluaa muistuttaa niin syksyllä aloittavia fukseja kuin myös vanhempienkin vuosikurssien kontaktilaisia siitä, kuinka tärkeää on olla valmis toimimaan myös oman mukavuusalueen ulkopuolella, koska silloin ymmärtää oman potentiaalisuutensa ja saa todennäköisesti mahdollisuuden myös hyödyntää sitä.

”Miun mielestäni olisi todella tärkeää, että myös kaikki todella ujot tyypit haastaisivat itseään ja olisivat pelkäämättä epäonnistumista, niin miekin tein”, hän kannustaa.

”On myös hyvin tärkeää ympäröidä itsensä kannustavalla ystäväpiirillä. Ystävät tsemppaavat suorituksiin, joihin itse ei ehkä ajattelisi olevansa valmis.”

Juuli toivoo syksyn tuovan useita kohtaamisia uusien fuksien kanssa ja haluaakin toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi valtsikan opiskelijayhteisöön.

”Ihanaa, että olette valinneet sosiologian ja valtsikan! Miun kanssa saa tulla juttelemaan missä ja milloin tahansa ja toivonkin, että tällaisia kohtaamisia tulee paljon. Toivon, että otatte ajastanne yliopistossa kaiken irti. Pitää muistaa opiskella, mutta ei myöskään saa unohtaa kokea opiskelijayhteisössä toimimista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Se on ollut miulle parasta, mitä olen saanut valtsikassa kokea.”