Alumnipalsta: Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa toimimisesta työelämässä.
Aija Salo
VTM
Ylitarkastaja, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
1. Mitä työ tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten parissa sinulle merkitsee?
– Olen arvojani, koulutustani ja kokemustani varsin hyvin vastaavassa työssä, jossa päätehtävät ovat yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen. Työni on mielekästä, koska saan edistää tärkeinä pitämiäni asioita ja koska työnantajani tavoitteet ovat pitkälti samansuuntaiset henkilökohtaisten tavoitteideni kanssa. Saan myös tehdä työtä samanhenkisten ihmisten kanssa sekä työyhteisössäni että työhön liittyvissä verkostoissa. Toisaalta tästä seuraa myös se, että työn ja vapaa-ajan raja on usein häilyvä, koska samat asiat ovat minulle tärkeitä myös vapaa-ajalla ja olen osin tekemisissä samojen ihmisten kanssa vapaa-ajallakin. Tämä voi stressata. Työ saattaa olla myös “liian” tärkeää: voi tulla myötätuntouupumusta ja riittämättämyyden tunteita.
2. Mikä asia Suomessa vaatisi tällä hetkellä mielestäsi eniten työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla?
Omien etuoikeuksien tiedostaminen. Se koskee jokaista. Erityisesti valkoisuus on silmiinpistävän vahva normi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoajattelu saadaan valtavirtaistettua palveluihin ja päätöksentekoon vain, jos ihmiset laajemmassa mitassa alkavat tunnistaa erilaisten lähtökohtien aiheuttaman eriarvoisuuden ja sitoutuvat toimintatapojen muutokseen. Se voi merkitä joistain etuoikeuksista luopumista, kuten että enemmistöön kuuluva luovuttaa oman puhetilansa vähemmistöön kuuluvalle tai että ei koko ajan itse ymmärrä kieltä, jota yhteisissä tilaisuuksissa käytetään.
3. Millaisia eväitä sosiologian opinnot antoivat sinulle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvän työn näkökulmasta?
– Kyky havaita merkityksiä ja rakenteita ihmisten toiminnassa sekä organisaatioidenkin käytännöissä ja kielessä. Valmius tarkastella näitä kriittisesti.
– Herkkyys valtarakenteiden, normien ja eriarvoisuuden havaitsemiselle (myös sosiologien tai laajemman akateemisen yhteisön omassa keskuudessa). Tätä tukivat myös sukupuolentutkimuksen (silloin naistutkimus), kehitysmaatutkimuksen ja saamentutkimuksen opinnot.
– Perusymmärrys kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista yhteiskuntatieteiden tutkimusmenetelmistä. Taidot arvioida väitteiden todenperäisyyttä ja tutkimustiedon luotettavuutta kriittisesti.
– Reilusta yhteiskunnasta ja ihmisoikeuksista kiinnostunut feministinen kaveri- ja tuttavapiiri, joka monelta osin toimii verkostonani myös työelämässä.
– Valtio-opin sivuaineopinnoista sain lisäksi perusymmärrystä ja -tietoa poliittisesta järjestelmästä, mikä on tärkeää, jos haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan.
Veronika Honkasalo
VTT
Tutkijatohtori, Nuorisotutkimusseura Ry
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja
Helsingin kaupunginhaltuuston jäsen
1. Mitä työ tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten parissa sinulle merkitsee?
Se on minulle peruslähtökohta kaikessa mitä teen, työssä, politiikassa ja henkilökohtaisessa elämässä. Olen saanut feministisen kasvatuksen jo pienestä pitäen, äitini oli aktiivinen tasa-arvoliikkeessä, kuten myös isänikin.
2. Mikä asia Suomessa vaatisi tällä hetkellä mielestäsi eniten työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla?
Maahanmuuttopolitiikassa tehdään jatkuvasti ihmisoikeussopimusten vastaisia kiristyksiä, räikein esimerkki tästä on esimerkiksi perheenyhdistäminen, joka koskee erityisen raa’alla tavalla yksin maahantulleita alaikäisiä lapsia. Suuri haaste meillä on intersektionaalisen politiikan tekemisessä, siis siinä että esimerkiksi rasisminvastaiset ja feministiset kysymykset yhdistetään samalle agendalle.
3. Millaisia eväitä sosiologian opinnot antoivat sinulle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvän työn näkökulmasta?
Sosiologian opinnot Ranskassa saivat minut innostumaan erityisesti Chicagon koulukunnasta ja sellaisista sosiologeista kuin Howard Becker. Ranskassa seurasin myös aktiivisesti mielenosoituksia rasismiin ja paperittomien oikeuksiin liittyen. Jatkoin näiden kysymysten parissa, kun palasin Suomeen ja tein aiheesta gradun ja myöhemmin väitöskirjan. Sosiologian opinnot yhdistettynä kansalaistoimintaan loi hyvän pohjan sille, mitä nykyään teen.
